Meemun elämää

Keloraitaa

2012-01-23T13:07:00.001+02:00

Ystäviltäni tulleissa syntymäpäivälahjoissa oli tottakai myös lankaa (neulova ystävä kyllä tietää mistä toinen neuloja tykkää)... Luumunvärinen ja musta Kelo huutelivat tuolta, että heistä tulee isona pipo ja lapaset. Piti vain miettiä, että teenkö yksivärisiä vai raitaa. Kallistuin raitojen puolelle, ja sitten pohdittiin että kapeaa vai leveää raidoitusta... Leveät raidat voittivat mittelön...

Koska valmista ohjetta tälle langalle ei löytynyt, uhrauduin tavoistani poiketen neulomaan jopa mallitilkun. Sen pohjalta laskin tarvittavan silmukkamäärän, mutta jouduin silti alun jälkeen purkamaan, ja vähentämään pari silmukkaa. Sopiva silmukkamäärä oli loppuviimeksi 24s per lapanen. Seiskan puikoilla. Suositus lankavyötteessä oli kasin puikot, mutta lapanen saa mielestäni olla hieman tiiviimpää neulosta. Paksu lanka ja paksut puikot, nopeasti tuli valmista. Langanpäättelyissä kysyttiin vähän hermoja, mutta äkkiä niistäkin selvisi. Eilen aloitin lapasia tekemään, ja tänään tein aamupäivällä vielä peukalot ja langanpäättelyt. Peukaloita lukuunottamatta nämäkin tein MagicLoopina, molemmat samanaikaisesti.

Kelo oli minulle aivan uusi tuttavuus. Oikein pehmeän ja kuohkean tuntuista, ja valmiit lapaset tuntuvat oikein ihanilta käsissä. Loppukeristä tulee sitten pipo jossain vaiheessa, samanlaisella raidoituksella.

Söpöstelysukat

2012-01-22T15:47:00.001+02:00

Käytiin aiemmin tytsyn kanssa läpi villasukka- ja lapaskoreja. Todettiin, että uusia lapasia ei tällä hetkellä tarvitse, mutta villasukista on huutava pula. Tytsy pyysi sellaiset, että varsi on pikkuisen pidempi, ettei mene ryttyyn luistellessa. Ja varteen vähän hapsulankaisia söpöstelyraitoja...

Nallelankaa löytyy varastosta, ja hapsulangan jämäkeriä sain syksyllä ystävältäni. Näistähän tulikin oikein hienot söpöstelysykat. Neuloin nämä kolmosen pyöröpuikolla, molemmat sukat samanaikaisesti. Kantapään kohdassa tuli ongelma, kun en tiennyt yhtään miten pitäisi tehdä magic loop -menetelmällä se kohta. Koneenkin olin juuri sammuttanut, niin en päässyt etsimään neuvoja. No, siirsin muut silmukat apupuikoille, ja kantapäät siirsin vierekkäin pyöröpuikolle. Kantapään jälkeen siirsin sukat pyörölle takaisin siihen asentoon, missä olivat alunperinkin.

Sukkien koko on 36. Tuntuu kovin kummalliselta, että tytsynkin jalka on jo niin iso. Pian saa tehdä jo yhtä isoja sukkia hänelle, kuin itsellenikin... Pojillahan jo onkin isänsä jalan koko... Niin ne lapset kasvavat...

Valokuvaukselle oma blogi

2012-01-17T13:43:00.002+02:00

Käsitöitä olen harrastanut niin kauan kuin muistan. Kamerakin on kulkenut mukanani jo teini-iästä saakka. Mutta harrastus valokuvaamisesta tuli vasta reilu puolitoista vuotta sitten. Viime syksynä hankin ensimmäisen järkkärini, kun olin ensin kuvannut superzoom Olympuksellani reilu vuoden. Valokuvaus vei pikkuhiljaa sydämeni, ja myös ajatusta ja opiskelua harrastus on saanut osakseen.

Eilen perustin uuden blogin, jossa käsittelen vain tuota harrastusta. Kuvia tulee sinne joskus useammin, joskus harvemmin. Harrastuksena. Toivottavasti myös kehitystä tapahtuu ajan saatossa. Blogi löytyy täältä...

Valokuvatorstai: Lupaus

2012-01-16T15:17:00.000+02:00

Muutaman vuoden tauon jälkeen päätin osallistua Valokuvatorstain haasteeseen... Vuoden ensimmäinen haaste on Lupaus.

Sormukset ovat vuosien mittaan kuluneet ja raappeentuneet, mutta lupaukset ovat pitäneet. Ihan pian tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun nämä lupaukset on annettu.

Siililapaset / Olen oppinut Looppaamaan

2012-01-15T20:16:00.000+02:00

Parin vuoden ajan olen seurannut erinäisistä blogeista, miten ihmiset neulovat pitkällä pyöröpuikolla sukkia ja lapasia. Ja en ole tajunnut yhtään miten se tapahtuu. Jossain vaiheessa sitten aloin itse käyttämään pitkää pyöröpuikkoa pipojen teossa, ja ymmärsin että toimii varmasti sukissakin. Mutta se ei mennyt lainkaan jakeluun, että miten voi tehdä sillä samalla pitkällä pyöröllä molemmat sukat samanaikaisesti!!! Vaikka miten koitin asiaa pähkätä ja ymmärtää, se oli edelleen täysi mysteeri...

Muutama päivä sitten aloin taas asiaa tutkimaan. Ja kun aikani olin ihastellut muiden töitä, saanut Katjalta kannustusta, katsellut ohjeita sieltä ja täältä, päätin yrittää. Vaikka en yhtään vieläkään ymmärtänyt, mistä on kyse, päätin että menen sana sanalta ja kuva kuvalta ohjeen mukaan... Ja kannatti!

Tässä on lopputulos:

Ystävän tilaamat siililapaset, jotka on tehty kokonaan tällä tekniikalla. Sukilla olisi ollut ehkä helpompi aloittaa, kun näissä tuli heti ongelmaa, kun osa piti tehdä tasoneuleena. Mutta nämä lapaset olin jo aloittanut kertaalleen ja purkanut sen jälkeen kun yksi puikko oli karannut (ja tuosta hapsulankaosuudesta en onnistunut silmukoita poimimaan takaisin). Eli nämä olivat työlistalla, joten näistä aloitettiin. Toisaalta vältyin vielä siltä, että pähkäilen miten kummassa kantapää tehdään magicloopina... Näiden kanssa naamakirjassa huhuilin välillä apuja kokeneemmilta, joten luotan siihen, että aikanaan sukkiinkin apuja saan...

Olen tyytyväinen, että uskalsin kokeilla uutta tekniikkaa, ja jatkossakin tätä tulen kyllä käyttämään! Seuraavaksi työlistalla onkin samanlaiset siililapaset, tyttärelle, eri värisinä...

Niin, nämä olivatkin vuoden ensimmäinen valmistunut käsityö. Saldo on avattu...

Edit: Lisäilin vähän linkkejä, jotka kiireessä jäivät ensin pois...

Vuosi on taas vaihtunut

2012-01-09T14:31:00.001+02:00

Vuodenvaihde sujui meillä rauhallisesti. Esikoinen vaihtoi vuotta kavereittensa kanssa. Me oltiin kuopuksen kanssa ihan kotona perinteiseen tyyliin. Yöpalaksi nakkeja (ei mitään isoviitosia vaan oikein kunnon Kivikylän Wanhanajan Nakkeja!) ja perunasalaattia. Ja muutama rakettikin piti tottakai ampua. Pienellä kävelylläkin käytiin puolilta öin, ihan tässä kulmilla vaan...

Ja minä pääsin testaamaan ensimmäistä kertaa järkkäriä rakettikuvissa. Jotain sentään onnistui, vaikka opeteltavaa vielä onkin. Aikavalotuksen (Bulb) kanssa oli myös hauska tehdä valomaalausta...

Niin että Hyvää ja rauhallista Tätä vuotta 2012!! Sovitaanhan niin, että tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä?!

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa myös sitä, että minullakin ikänumerot vaihtuvat... Virallinen ikääntymispäivä oli 3.pv mutta lähimpien ystävien kanssa juhlistimme tapahtumaa vasta lauantaina. Oli ikäänkuin Aattobileet (pyöreitä vuosia juhlitaan vasta ensi vuonna)... Hyvää ruokaa, parhaat ystävät, lauleskelua ja jutustelua. Oli ihan parhaat synttärijuhlat!! Sain tosi ihania lahjojakin (ystävät näemmä tietävät kyllä, mistä tykkään).

Maria Drockilan kelluvia kynttilöitä... Suklaata muutamaksi illaksi... Juhlajuomaa joksikin toiseksi illaksi... Ihanat vaaleanpunaiset kahvimukit (vois kuulemma välillä täyttää teelläkin, niin ei närästelisi niin kovasti) ja vaaleanpunainen herätyskello (kuulemma tarvetta sille, kun tuppaa olemaan aamunousut niin vaikeita monesti: tuossa ei oo torkutusnappia)... Tyylitajuisilta ystäviltä pinkki käsilaukku ja ihana kaulakoru, kun itse monesti valitsen vaan mustaa, niin nämä tuovat vähän väriäkin... Helmet ovat jänniä ja ihania: riippuu miten valo osuu niihin, että näyttävätkö värikkäiltä vai tummilta. Ja käsilaukussa on monta taskua/lokeroa, että kaikki pikkutavarat pysyy järjestyksessä. Ja neulovalta ystävältä sain lankaa (Polkua ja Keloa), sekä Neulojan käsikirjan.

Illan päätteeksi lähdettiin vähän vielä jatkoillekin... Sitä ennen kuitenkin kerittiin vähän Singstaria harjoittelemaan :)

Jotain neulottukin

2011-12-30T13:25:00.000+02:00

Yleensä ennen joulua suunnittelen kovasti itse tehtyjä joululahjoja. Ja sitten tulee työkiireet joulua ennen, ja koko joulu tulee sitten ihan yllättäen. Ja joululahjoja paketoidessani huomaan, että taaskaan en ehtinyt itse tekemään yhden yhtäkään lahjaa... Tänä vuonna sentään kävi toisin!

Ylemmät sukat meni keskimmäiselle, koko 42. Alemmat sukat siipalle (eivät ihan ehtineet pakettiin, mutta sai heti joulun jälkeen), sama koko. Lankoina näissä omasta varastosta mustaa seiskaveikkaa, ja raidoissa Jussia, Sukkista ja Sukkalankaa. Sain syksyllä ystävältä ison korillisen erilaisia lankoja ja langanloppuja. Nämä langat löysivät tiensä sukkien raidoiksi (tiesin heti langat nähtyäni, mitä näistä tulee).

Näitä pannunalusia tuli tehtyä syksyllä toiselta ystävältäni saaduista Puroista. Vihreä meni äidin pakettiin, ja kaksi kirjavampaa anopille. Loput laitoin jemmaan tulevaisuutta varten...

Välipäivinä koruiltua

2011-12-30T12:54:00.000+02:00

Joulu tuli ja meni, ja otinkin joulun ajan oikein rennosti. Muutama päivä vapaata tuli todella tarpeeseen, sai vähän omia akkuja ladattua. Joulu oli tänä vuonna meillä vähän erilainen, mutta loppujen lopuksi oli kuitenkin ihan hyvä joulu. Päätettiin että joulu vietetään kaikesta stressistä ja murheista huolimatta niin hyvin kuin pystytään. Oli ihanaa olla rauhassa läheisten kanssa, ja syödä ihania jouluherkkuja...

Välipäivät on tässä menneet vielä lomaillessa. Neiti koululainen menee vasta ensi keskiviikkona kouluun, mutta minä aloittelen töitä jo tänään. Yhden korusetin sentään tein sohvaillessani ja karkkia mässyttäessäni... Hematiittirenkaita ja -helmiä, ja punaisia särmikkäitä lasihelmiä. Metalliosat muuten hopeoitua korumetallia (tottakai nikkelivapaata), mutta korvisten koukut tein ihan hopeasta (sterlinghopea 925).

Myynnissä tämä on, mutta laskin että tarvikkeita on jäljellä vielä niin paljon, että halutessani saan itsellenikin samanlaisen setin. Voi olla että teen itselleni kuitenkin eri värisillä lasihelmillä. Jos kiinnostut tästä korusetistä, laita viestiä sähköpostiin tai kommenttilaatikkoon ;)

Kiirusta pitää joulun edellä

2011-12-14T09:15:00.000+02:00

Kohta se on, joulu. Itselläni tämä näkyy siinä, että stressaan ja panikoin, kun on työn puolesta kova kiire. Toisaalta nautin tästä joulumyyntikiireestä, vaikka se oman joulun laittaminen jääkin sitten aina ihan viime tippaan. Mutta joka kerta joulu on meillekin tullut, vaikka sitä ei niin hirveästi laittaisi. Ja olen vuosien mittaan oppinut olemaan pingottamatta joulun suhteen niin hirveästi. Parissa päivässä kyllä ehtii laittaa tarvittavat joululeivonnaiset ja ruuat. Ja osan ostoksista voi delegoida miehelle. Hyvin suunnittelemalla säästää aikaa kaupoissa kiertelemisestäkin.

Tänä vuonna meillä on joulussa vielä vähän lisästressiä. Perheessämme eletään tällä hetkellä kovia aikoja, ja tuntuu että kaikki asiat on auki. Koko syksy on ollut sellainen, että ensi vuoden on pakko olla parempi. Jospa asiat alkaisivat pikkuhiljaa pian selvitä, ja päästäisiin normiarkeenkin jossain vaiheessa. Tai sitten ei päästä. Ei voi tietää. Mutta on pakko vain uskoa, toivoa ja luottaa, muuten ei jaksaisi. Ystävät ovat onneksi olleet perheemme tukena vaikeina aikoina. Ystävyys on sellainen voima, että sen avulla jaksaa paljon paremmin. Tietää, että joku kuuntelee jos haluaa puhua. Ja toisinaan jos ei puhetta ala kuulua, osaa myös kysyä missä mennään.

Syksyllä sitten pitkän mieliteon ja harkinnan jälkeen ostin uuden kameran. Olen innoissani, ensimmäinen järkkäri! Nikon D5000. Kovasti olen opetellut sen käyttöä. Tykkään...

Nyt joulua ennen on tullut taas korujakin tehtyä muutama, lähinnä myyntiä varten. Käsitöitäkin olen taas tehnyt, mutta ei oikein ole valmista tullut. Keskimmäiselle lapselle on sukat valmiina, joulupakettiin menevät.

Tässä muutama korukuva vielä:

Kännykkäkoruja, osat pääasiassa Helmikeskuksesta.

Korusetti särölasihelmistä, särmikkäistä lasihelmistä ja kirsikanpunaisiksi värjätyistä akaateista.

Näiden sinisten kivihelmien nimeä en tiedä, mutta ovat oikein kauniit. Laitoin näihin ihan yksinkertaisiin koruihin titaanikoukut, kun välillä aina joku kyselee titaanikoukkuja. Kaikille tuo hopea kun ei sovi.

Vieläkin pipoja

2011-11-03T14:55:00.003+02:00

Viime yönä valmistui kaksi pipoa. Ovat olleet viikonlopusta saakka muuten jo valmiita, mutta ovat odottaneet tupsunkiinnittäjätonttua... Ylempi pipo menee myyntiin, ja se on neulottu Novitan Nallesta. Alempi on tytsyn pipo, itse valitsemillaan väreillä. Ystävä toi jokin aika sitten minulle ison kasan lankoja, joita ei tarvinnut enää. Tytsy heti valitsi itselleen pipolangat, Novitan Katria.

Ps. Koruasiat on nyt olleet hieman tauolla. Eilen illalla pitkästä aikaa nostelin helmet pöydälle (lue: levittelin pitkin keittiötä). Yhdet ihanat korvikset kerkesin siinä iltapalaa odotellessa tekemään. Muuten ovat jo valmiit, mutta koukut pitää vielä niihin tehdä. Jos vaikka viikonloppuna ehtisin nekin...

Pipottaa edelleen

2011-11-01T10:13:00.001+02:00

Jospas täälläkin taas pitkästä aikaa vähän ilmoittelisi itsestään ja puuhasteluistaan... Pipoja on tehty syksyn mittaan muutamakin. Osa on mennyt ihan myyntiin, osa itselle, ja pari tilauspipoakin on tullut tehtyä.

Tämän pipon neuloin ihan Novitan Nallesta, ja applikoin heijastinkankaasta sydämet tuohon etuosaan. Tämä on myyty.

Tämä on Novitan Woolista neulottu. Pikkuinen vauvapipo, koko noin 0-3kk. Tämä on vielä myymättä, eli jos kiinnostaa niin laita vaikka viestiä. Meillä ei näin pienille ole käyttöä, mutta johonkin piti se viimeinen kaapista löytynyt valkoinen Wool-kerä käyttää...

Tämä on myös myyty. Lankana Rellanan MerinoPlus, joten ei taatusti kutita herkkääkään hipiää. Harmittaa vähän, kun tuota lankaa ei saa enää, oli niin ihanaa neulottavaa.

Ylläolevat kaksi pipoa neuloin ihan tilaustyönä. Pienille sisaruksille samanlaiset pipot, mutta eri väreissä. Ja tottakai heijastinkangasapplikaatiot eteen välkkymään...

Tämä valmistui meidän omalle 10-vuotiaalle neitokaiselle. Prismasta löysin viikonloppuna tuota Novitan Kidettä, niin saatiinkin sitten mieleinen pipo. Aiemmin kun tuo lanka oli sieltäkin loppunut. Nytkään ei ollut muita värejä tarjolla. Tänään neiti ei meinannut lainkaan keritä kouluun, kun piti vain keikistellä peilin edessä ja ihastella uutta pipoa. On kuulemma tosi siisti, vähän niinkuin sellainen joujou-pipo... Älkää kysykö mikä on joujou-pipo, mulla ei ole pienintäkään aavistusta.

Tämän tein itselleni, kanervanvärisestä alpakkalangasta. Ohje on uusimmasta Ullaneuleesta. Ei tuo omani ihan samalta näytä, kenties väri tekee sen, tai sitten olen neulonut liian tiukkaa. Väri ei muutenkaan ole ihan omiani, mutta lämmin tuo ainakin on.

Vuoden ensimmäinen neulomus

2011-08-14T14:56:00.001+03:00

Pinkki Samospipo omalla ohjeella on nyt valmis. Tajusin juuri, että se onkin tämän vuoden ensimmäinen neulomukseni! Vielä ehtii onneksi neulomaan montakin pikkuneuletta, vuotta on sen verran vielä jäljellä...

Tähän meni lankaa 40g. Ihan vielä ei tätä tarvita, sen verran on lämmintä, mutta kohta on juuri tällaisen pipon kelit. Tämä yksilö meni myyntiin, kun tytsyllä pipoja tuolla kopassa riittää. Ja olisi hänelle himppasen verran pienikin, mutta toivotaan että löytää jostain muualta uuden kodin...

Ohjeen kirjoitan puhtaaksi, kun ehdin, ja tarkistan vielä kertaalleen. Laitan sitten ohjeen tännekin, jos vaikka joku haluaa samanlaisen tehdä.

Pipottaa

2011-08-11T23:53:00.001+03:00

Jakku on edelleen puikoilla, sitä vaan ei jaksa kauan tehdä iltaisin telkkarin ääressä (samalla kun taistelee unta vastaan). Mutta välityönä tai telkkarityönä aloitin eilen neulomaan pipoa. Kaapissa on muutama "ylimääräinen" Samos-kerä, niin tuli mieleen että niistä voisi tehdä pipoja. Koitan saada ne vaikka sitten myydyiksi, kun tytsy ei syksyksi nyt pipovarastoonsa kaipaa täydennystä.

Eilen tulostin koneelta oman ohjeeni ja aloin intoa piukassa sitten neulomaan pinkkiä pipoa. Kahden aikaan yöllä olin jo päässyt puoliväliin, ja aloin katsomaan että kylläpäs tulee kummallisen näköistä. Ei lainkaan sellaista, mitä viisi vuotta sitten tein tytsylle, vaikka ihan ohjetta noudatin. No juu, muutama kohta ohjeessa on kirjoitettu ihan päin honkia, tai paremminkin sieltä puuttuu tärkeitä kohtia... Purkuun vaan... Tänään aloitin illalla sitten uudestaan, ja ohjeen lisäksi on apuna vanha pipo. Nyt alkaa näyttää jo siltä miltä pitääkin.

Ei tässä muuten hätää, mutta olen tuon ohjeen julkaissut Novitaklubissa aikoinaan. Jos joku on tuota ohjetta kokeillut, on varmasti ärräpäitä lennellyt, kun lopputuloksena on ollut ihan erilainen pipo, kuin ohjeessa olevassa kuvassa... Pipo tuollakin ohjeella toki syntyy. Tosin on pieni mahdollisuus, että tuo koneellani ollut onkin vain luonnosversio, johon olen kirjannut jotain pääkohtia. Ja ennen julkaisua olen sitten sen kirjoittanut puhtaaksi ja täydentänyt. Asiaa en pääse tarkistamaan, kun enää en Novitan tunnareita omista.

Kun saan tuon pipon valmiiksi, laitan oikean ohjeen sitten tänne blogiin.

Nyt olisi ollut kiva laittaa tänne tuosta keskeneräisestä kuva (että uskotte, että oikeesti olen alkanut taas neulomaan), mutta ei jaksa enää alkaa kaivamaan kameraa esille... Sen verran myöhään tuli viime yönä puikoteltua, että tänään on parempi mennä ajoissa nukkumaan.

Lisää harrastevaltauksia

2011-08-08T23:28:00.001+03:00

Mitä tekee ihminen, jolla on miljuuna visiota ja suunnitelmaa, joita ei varmaan ikinä ehdi toteuttamaan? No huomaa yhtäkkiä, että Tahtoo Kokeilla Uutta... Tällä kertaa innostuksen kohde on askartelumassat... Koruihin liittyvää tosin, että siinä mielessä ei ihan uusi aluevaltaus, mutta tosiaan massoista en ole koskaan tehnyt mitään (lapsuuden muovailuvahajuttuja ei varmaan lasketa tähän).

Tänään tilasin Ihan kivasta kaupasta muutamaa eri väristä Premo-massaa, yhdet kukkaleikkurit ja nyöriä ja hopeoitua kuparilankaa. Viimeksi mainittu näkyi olevan sen verran edullisempaa siellä kuin muualla, niin ostin vaikka sitä toki kotona vielä onkin.

Nyt sitten pitää pari päivää odotella, että pääsee kokeilemaan... Olen ihan täpinöissäni!

Niin, ja olen taas pitkästä aikaa neulonutkin! Sellaisesta vaaleasta turkoosista (enemmän vaaleansininen kuin vihreä) Novitan Butterflystä aloitin lyhyttä pitsineulejakkua itselleni. Ei varmaan enää täksi kesäksi valmistu, mutta ensi kesäksi. Tuntuu hyvältä pitkästä aikaa neuloa.

Samat helmet, omat korut...

2011-08-01T17:08:00.000+03:00

Sain osallistua Helmikeskuksen "testiryhmään", ja pari viikkoa sitten tuli postilaatikkoon pussillinen helmiä ja muita tarvikkeita... Viidelle henkilölle annettiin siis samat tarvikkeet, ja niistä sitten sai vapaasti tehdä koruja. Kaikkien aikaansaannokset näkyvät tuolla Helmikeskuksen Helmee-blogissa.

Tästä lähdin siis liikkeelle:

Ja tässä ovat nyt valmiit korut. Näitä oli mukava tehdä! Osa tarvikkeista oli sellaisia, että jouduin oikein miettimään, miten ne tulisivat parhaiten edukseen. Osasta oli heti ne nähdessäni selvä visio, mitä niistä tulee. Ja osa suunnitelmista tietenkin muuttui myös matkan varrella...

Ametistin väristä foliolasia, lasisia ruusuja, mustia lasihelmiä, ja hopeoitua korumetallia. Tämä koru on niin pitkä, että sen voi pujottaa kaulaan ilman, että tarvitsee näprätä lukon kanssa. Tykkään, ja mietinkin kovasti olisiko tämä ihan itselleni vai ei... Voipi olla, että jääkin omaan varastoon.

Ihanan isoja simpukkanappeja, huurrelasia ja pieniä mustia biconehelmiä... Korvakorut ovat melko painavat, koska tuo simpukkanappi on melko kookas.

Pikkuisia lasisia kellokukkia ja särmikkäitä rondelleja. Näistä tuli tällainen hento ja siro ketjukoru.

Kolmea eri violetin sävyä, kolmessa eri muodossa. Ja hopeoitua korumetallia. Tästä tykkään itse oikein kovasti!

Tämän kohdalla jouduin miettimään kaikista eniten... Mustia lasihelmiä; pyöreitä sekä eri mallisia särmikkäitä... Välissä on pikkuiset hopeafoliosisuksiset siemenhelmet. Tuli ihan kiva, vaikkei aivan minun tyyliseni koru olekaan.

Täytyy varmaan ottaa vielä illalla noista vähän lähikuvia, että näkee noita yksityiskohtia paremmin...

Howliittia ja kultahiekkaa

2011-07-14T19:46:00.000+03:00

Tulipas hienon oloinen otsikko, vaikkakaan nuo sanat eivät liity toisiinsa... Tai no, koruista nuo molemmat sentään tulevat...

Ystäväni näki sen usko/toivo/rakkaus-rannekorun, minkä tein viikonloppuna. Hän tilasi minulta samanlaisen muuten, mutta akaattien tilalle laitettiin turkoosiksi värjättyä howliittia...

Tiistaina tytär meni luokkakaverinsa syntymäpäiville, ja halusi vielä lahjaksi samanlaisen kaulakorun, kuin ennen juhannusta vei serkulleen. Sehän sitten järjestyi, mutta tällä kertaa laitoin punasävyisen riipuksen ja vaaleanpunaiset Swarovskin kristallibiconet.

Eilen tuli postilaatikkoon tilaamiani ihanuuksia Helmikeskuksesta... Eilinen oli kuitenkin sen verran kiireinen päivä, ja illallakin olin ystävän kanssa Jazzkadulla ihmettelemässä, että koruja ei kerinnyt kuin suunnittelemaan. Tänään sitten syntyi pari kuukautta hilloamastani kultahiekkalamppuhelmestä (mitä ikinä tarkoittaakaan) tällainen koru. Tämä meni suoraa verkkokauppaani, mutta tarkoitus on tehdä näitä lisääkin, kunhan saan tuota millin vahvuista nyöriä lisää. Nyörin rinnalla tuossa on siis organzanauhaa. Ensimmäinen kokeiluni tällä tyylillä.
Meinasin ensin laittaa koruun muitakin helmiä, mutta sitten ajattelin että on kuitenkin paras näin ihan yksinkertaisena...

Tässä kuvassa näkyy nuo sydämen yksityiskohdat vähän paremmin. Vaikkakaan tässäkään ei näy vielä kovin selvästi se kullanväristen hippujen hohde joissain kohdissa. Mutta sentään edes vähän...

Viikonloppuna koruiltua

2011-07-11T11:24:00.000+03:00

Viikonloppuna oli kyllä tarkoitus ommella yhtä ja toista pikkuprojektia. Lauantaina häiritsi ukkonen, niin piti ottaa koneet pois seinästä, jo ennenkuin pääsin edes aloittamaan. Koruihin ei koneita tarvita, joten niitä sitten... Ja koruiluvaihde jäi päälle, joten niiden parissa meni sitten sunnuntaikin...

Korusetti, jossa on valkoisia helmiäislasihelmiä, punaisia särmikkäitä lasihelmiä, ja pikkuisia punaisia huurrelasihelmiä. Ja erilaisia hopeoituja ketjuja. Korvisten koukut taas tottakai sterlinghopeaa. Pahoittelen kuvan laatua, ei vaan onnistunut lukemattomista yrityksistä huolimatta... Mutta korut ovat oikeasti ihanat, varsinkin tuo kaulakoru, jolla on pituutta hieman vajaa 80cm, tavoistani poiketen.

Hopeoitua ketjua, turkoosiksi värjättyä howliittia (rakastuin, vaikka valitettavasti itselleni tämä värisävy ei sovi). Lisäksi muutama hopeoitu, antiikkipatinoitu pikkuinen ruusu... Tämä etsii uutta kotia. Alla vielä lähikuva kauniista kivistä ja ruusuista...

Tämä rannekoru on tehty memory-vaijeriin, joten siinä ei lukkoa tarvita. Pysyy oikein hyvin muodossaan, kun isompia kivihelmiä on vain muutama, ja muut helmet ovat pieniä ja kevyitä. Pikkuhelmet siis lasisia siemenhelmiä, ja joukossa muutama pikkuruusu (samoja kuin kaulakorussa). Uutta kotia etsii tämäkin...

Ja lopuksi vielä ihania usko-toivo-rakkaus laattoja (hopeoituja, Helmikeskuksesta) ja kirsikanpunaiseksi värjättyä akaattia... Rannekoru etsii myös uutta kotia. Itsellenikin aion tuollaisen tehdä, mutta eri värisen.

Kuparipohdintaa

2011-07-10T16:25:00.001+03:00

Toukokuun lopussa tein kuoritusta sähköjohtokuparista itselleni rannekorun. Se on ollut ahkerassa käytössä, ihan siksi että näen miten tuo kupari reagoi kun joutuu ihokosketukseen, ja hienkin kanssa tekemisiin... Minulla on myös tuota samaa kuparia ihan kiepillä vielä, kun en ole kerinnyt työstämään sitä enempää. Ja toisaalta halusin ensin tosiaan nähdä miten tuo käytössä sitten käyttäytyy...

No, rannekorun kupariosat ovat hieman patinoituneet, tai lähinnä tummuneet. Alunperinhän koru oli todella kiiltävä. Patinointi ei kuitenkaan korussa ole mitenkään häiritsevää, vaan sellaista aika kaunista punertavan ruskeaa. Käytössä koru saa siis edelleen olla.

Ensin ajattelin että tämä patinoituminen johtuu juuri tuosta ihon ja hien kanssa kosketuksissa olosta. Mutta melkeinpä järkytyin, kun katsoin tuota kiepin loppua olohuoneen pöydällä. Ja pieniä koristeosia, joita tuossa pöydällä on myös pyörimässä... Ne ovat patinoituneet vielä enemmän, ja paljon rumemmin! Mieheltä kysyin, että mites tuo on mahdollista, kun ovat kuukauden päivät olleet tuossa ihan koskemati... Ilmankosteus tuon on kuulemma saanut aikaan. Lämpimän kostean nihkeät kesäpäivät...

Fosforihapolla nuo saa kuulemma kirkastettua, mutta rannekorun helmiäispintaiset lasihelmet saattavat käsittelyssä kärsiä. Eli yritän jossain vaiheessa kirkastaa vain tuota jäljellä olevaa kiepin loppua. Ja jatkossa jos tuota materiaalia käytän koruihin, valmiit osat kannattaa käsitellä lakalla. Lakkauksen pitäisi estää tuota patinoitumista.

Tässä kuva siitä, millainen koru on nyt. Vanha kuva löytyy täältä.

Korublogin tekstit siirretty tänne

2011-07-05T14:06:00.000+03:00

Helpoimmalla pääsin nyt sillä, että siirsin kaikki korublogini tekstit tänne. Eli täältä löytyy nyt kaikki (anteeksi nyt vaan, nuo tämän vuoden postaukset tuntuu olevan vain korujuttuja, yritän kyllä taas kirjoitella muutakin).

Jos tämä uudistus tuntuu teistä huonolta idealta, niin kommentoikaa toki. Mietin sitten uuden kerran, miten saan nämä systeemit toimimaan. Toisaalta ehkä on tosiaan helpompi kirjoitella vain yhtä blogia, jos vaikka tulisi päivitettyäkin vähän useammin...

Täällä ollaan, vaikka harvemmin näkyy

2011-07-05T12:19:00.002+03:00

Tosi harvoin tulee tänne taas kirjoiteltua mitään, oikein harmittaa välillä. Mutta käsityösaralla ei ole oikein mitään tapahtunut. Ompelut on tänä vuonna olleet melkein vain työjuttuja (no, yhden kierrätyskankaisen kauppakassin sentään olen itselleni tehnyt), ja sitten olen tuonne korublogiin laittanut noita koruja kun olen tehnyt.

Naamakirjassa tulee roikuttua kyllä päivittäin, ja blogeja kyllä lueskelen.

Sellainen kysymys olisi, jos joku osaa vastata... Kun korublogin perustin, tein sitä varten eri tunnukset bloggeriin. Pystyyköhän näitä kahta bloggerin tiliä mitenkään yhdistämään, että toimisivat samojen tunnusten alla?? Olisi jotenkin ehkä helpompaa käyttää näitä. Nykyään kun välillä, jos yritän kirjautua jonkun blogin lukijaksi, en meinaa millään päästä haluamillani tunnuksilla sisään. Eli sitten toisten korublogien lukijana näyn tämän blogin tunnuksilla, ja taas käsityö- yms.blogien lukijana olen toisen blogin tunnareilla.

Vai pitäisikö vaan sittenkin siirtyä yhden blogin pitäjäksi takaisin, ja laittaa ne kaikki jutut tänne (tuleeko liian sillisalaattia)? Mieluiten kyllä pitäisin edelleen kaksi blogia, mutta samoilla tunnuksilla. Neuvokaa nyt avutonta, kiitos!

Ensimmäinen kieputukseni

2011-06-12T11:10:00.000+03:00

Olen jo talvella ostanut sellaista ohutta hopeoitua lankaa kieputteluja, ja kirjankin ostin kyseisestä aiheesta (Jodi Bombardier: Weave, wrap, coil). Työn aloitusta olenkin sitten onnistunut lykkäämään eteenpäin muutamalla kuukaudella, en vaan ole uskaltanut aloittaa. Mielessä kun on myllertänyt erinäisiä kysymyksiä, mihin en ole vastauksia löytänyt (koska niitä ei edes tarvita). Mihin tungetaan ne kieputtelulangan päät... Miten lasken, paljonko kiepputtelulankaa tarvitaan ettei lopu kesken, eikä mene haaskuun... No päät litistyy kyllä näkymättömiihin pihtien kanssa, ja lankaa otetaan sopiva määrä. Jatketaan jos loppuu kesken...

Hurjia visioita on siitä, millaisia juttuja haluaisin tehdä. Mutta onneksi olin sen verran tietoinen taitojeni rajallisuudesta tässä vaiheessa, että ensimmäiseksi kokeilin ihan yksinkertaista perusjuttua. Ja etenin juuri ja vain kirjan ohjeiden mukaan, mikä oli minulle todella vaikeaa. Yleensä kun haen vain ideoita ja sitä tekniikkaa kirjoista ja netistä. En koskaan valmiita malleja.

Tässä tää nyt on. Eihän tää missään tapauksessa kaunis oo, mutta kelpaa omaan käyttöön kuitenkin. Kehittelen siihen vielä jotain, että saan tuon roikkumaankin jotenkin joko ketjuun tai nauhaan. Kokoa riipuksella on noin 3 cm, ja keskellä on fluoriittikivihelmi.

Lahjakoru

2011-06-11T16:31:00.000+03:00

Helmetistä ostin HelmiElinalta ihania metallisia riipuksia. Tällainen koru syntyi eilen, ja menee miehen veljen tytölle huomenna synttärilahjaksi. Itselleni teen samanlaisen korun, punasävyisen. Ja ystävä tilasi mustaharmaalla riipuksella myös tällaisen. Koru on säädettävässä puuvillanyörissä.

Niin, riipus ja kristallit ovat oikeasti ihan selkeän turkoosit, mutta jostain syystä kamera väitti noita sinisiksi. Otin muutaman kymmentä kuvaa, asetuksia vaihdellen, salamalla ja ilman... Ja kaikissa väri näkyi sinisenä, samoin kameran näytöllä. Ei hajuakaan mikä meni kuvauksessa vikaan...

Kesäkoruja puuhelmistä

2011-06-08T12:56:00.000+03:00

Viime viikolla totesin, että tarvitsen ehdottomasti itselleni puuhelmistä ja nyöristä tehdyn kaulakorun. Tilasin sitten myös muita puuhelmiä, ja myönnetään, vähän muutakin... Noita oman koruni helmiä odotellessa kerkisi toinen tilaamani paketti jo tulemaan, joten viime yönä tein tällaisia puuhelmirannekoruja. Pienille prinsessoille kesäkoruja...

Nämä korut laitoin suoraa verkkokauppaan, mutta omalle tyttärelle pitää tehdä vielä oma koru, kun auliisti lainasi rannettaan korujen mittausta varten. Eli jos joku näistä kiinnostuu, löytyvät tuolta.

Mietintää

2011-05-28T14:29:00.000+03:00

Itselläni on toisessa korvassa kolme reikää, toisessa yksi. Olen pitänyt viime syksystä saakka vain noissa "alemmissa" koruja, sitä ennen meni erinäisistä syistä johtuen muutama vuosi vallan ilman korvakoruja. Eilen ostin noita kahta ylempää reikää varten hopeiset pienet nappikorut. Sain kuin sainkin ujutettua korut reikiin ilman isompia vaurioita. Yöksi jätin nuo pikkukorut paikoilleen, ja ylin (ahtaampi) reikä siitä oli sitten suuttunut, ja on nyt kipeä. Koukkumallisissa nuo reiät pääsevät tuulettumaan vähän paremmin. Tässä vaiheessa kun en viitsisi kauheasti olla ilman korviksia, ettei nuo reiät ala taas menemään umpeen...

Tuntuisi hieman oudolta kuitenkin pitää ylemmissäkin rei'issä roikkuvia koruja. Mutta kai se on pakko jotkut pienet koukkumalliset korut tehdä, ainakin tässä kotioloissa pidettäväksi. Nyt on sitten mietinnässä, millaiset olisi sen verran järkevän näköiset, jotta voisi vaikka kauppareissullakin niitä pitää... Ehdotuksia otetaan vastaan, kun omassa päässä ei nyt oikein mitään tunnu syntyvän...

Kuparikokeilua

2011-05-27T13:53:00.001+03:00

Viime yönä iski inspiraatio. Järkevä ihminen olisi odottanut viikonloppuun, ja tehnyt vasta sitten... Vaan mitä tein minä? No vääntelin ja tuskailin, heitin kuparilangan pätkiä roskikseen, kunnes sitten alkoi sujua. Ja nyt on rannekoru valmis, ja olen ihan tyytyväinen tulokseen. Ottaa nyt huomioon, että tämä oli ensimmäinen kokeiluni reilu millin vahvuisesta kuparilangasta.

Aamulla huomasin, että joku juju korusta vielä puuttuu, ja lisäsin tuollaisen koukeroisen koristeen vielä koruun. Tämä pääsi heti käyttöön, on nytkin ranteessa..

Kovasti tekisi mieli tehdä samalla tyylillä kaulakorukin, helmiä vain vähän harvempaan. Mutta sen verran vankkaa tekoa tuo lanka on, että pitää varmaan niin pitkä koru tehdä sitten vähän kerrallaan. Ettei ole kädet heti ihan kipeinä...

Haluaisin myös korvakorut, joihin tulisi tuollainen kuparilinkki, ja siihen alapuolelle helmi. Mutta mietin tässä, että tuleeko tyhmän näköiset, jos laitan sitten hopeiset koukut? Saa antaa mielipiteitä tähänkin asiaan...

Uusia koruja pitkästä aikaa

2011-05-23T15:22:00.000+03:00

Taas on taukoa ollut koruilussa (toki jotain on tässä välissäkin tehty, mutta on sitten ollut taukoa päivityksissäkin). Viikonloppuna se iski pitkästä aikaa; innostus ja inspiraatio. Alla tuloksia:

Jokin aika sitten tilasin tuollaisia isohkoja foliolasihelmiä. Varastosta löytyi miltei saman värisiä pieniä lasihelmiä, jotka näin saivat paikkansa. Vaaleansininen ei ole todellakaan minulle sopiva väri, mutta nuo foliolasihelmet oli silti tilattava, ovat niin ihania! Eli tämä setti etsiskelee uutta kotia.

Ja ihania karkkivärisiä simpukankuorisydämiä!! Kännykkä-/laukkukoruiksi... Mintunvärisen vei ystävä mennessään eilen, mutta muut ovat myytävänä, vitosen kappalehintaan...

Laitetaan nyt vielä tähän samaan postaukseen noita vähän aiemmin tekemiänikin...

Nilkkakorussa noita samoja simpukankuorisydämiä. Ihanan kesäinen, oikein karkkinen...

Ja kaksi simpukankuorikukkasta kaulakoruna. Kesäkoruja selvästi nämäkin... Alemman nappasi ystävä eilen mukaansa (kävi synttärilahjaostoksilla ;), mutta ylempi lähtisi uuteen kotiin ihan mieluusti. Kukkasen leveys on noin 4cm.

Ja sitten tämä setti... Oli tarkoitus tehdä tämä ihan itselleni, mutta väri ei sitten ollutkaan ihan mun. Oikeasti on himppasen verran tummempi/violetimpi kuin kuvassa. Sirulasihelmiä ja siemenhelmiä. Kaulakorun pituus on 50,5cm ja rannekoru kietoutuu ranteen ympärille noin 2,5 kierroksen verran. Memoryvaijeriin tehty tuo rannekoru, eli pysyy ranteessa ihan ilman lukkoa. Ja jos näistä joku kiinnostuu, saa laittaa viestiä niin katsotaan jos vaikka pääsisivät uuteen kotiin nämäkin...

Tilaustyönä tehty kaulakoru ystävälle

2011-03-24T10:31:00.000+02:00

Onkin ollut taukoa koruilussa. Työkiireitä, himppasen stressiä, flunssailua yms. Tänä aamuna pitkästä aikaa tartuin helmiin ja muihin tarvikkeisiin, ja eiköhän se tästä taas lähde...

Hyvä ystäväni laittoi jokin aika sitten viestiä, että haluaisi samantapaisen kaulakorun, kuin itselläni on. Sellaisen, missä on se usko-toivo-rakkaus-rinkula, mutta punaisen tilalle tulisi turkoosia. Sopii sitten ristiäisissä käytettävään asuun. Korvakorut samaan sarjaan löytyikin minulta jo valmiina varastosta. Tässä siis tilauksesta tehty kaulakoru:

Lasihelmiä ja kiinalaista kristallia... Tuli oikein pirteän näköinen. Musta ja turkoosi sopivat yhteen oikein hyvin.

Tässä vielä lähikuvaa:

Tämä siis lähtee maailmalle vielä tänään, mutta mikäli joku tahtoisi saada samanlaiset, pystyn kyllä vielä toisenkin tällaisen tekemään...

Niin ne korvakorut... Ystäväni valitsi nämä aiemmin tekemäni korvakorut.

ÄHH 10-17

2011-02-26T14:00:00.000+02:00

Ei ihan nappiin mennyt minun ÄHH (Älä hilloa helmiäsi, ja koruhan sitä piti päivässä syntyä)... Mutta pikkuhiljaa, sen mitä ehtii. Selkä ja niska on taas kunnossa, mutta etusijalle piti koruilujen sijasta viimeiset kaksi viikkoa asettaa työjutut. Iltaisin ei ole paljon jaksanut koruja tehdä. Mutta jotain on taas sentään syntynyt...

Tämä kaulakoru on tehty suurinpiirtein samalla kaavalla, kuin edellisessä postauksessa esittelemäni kaulakoru. Kiviä ja muutenkin värejä vaihtamalla koru sai aivan toisenlaisen ilmeen. Tästä tyli hyvinkin tyttömäinen...

Isot vaaleanpunaiset ja kivihelmet jadea. Luullakseni värjättyä. Pienemmät punertavat kivihelmet myös jadea, mutta luonnonväristä. Keskellä oleva rinkula hopeoitua korumetallia, ja loput helmet helmiäispintaista lasia ja särmikästä kirkasta lasia.

Tämä koru etsii uutta kotia, joten jos kiinnostut tästä, ota rohkeasti yhteyttä. Hinta ei ole päätä huimaava.

Värjätystä(?) Jadesta syntyi myös muutama pari korvakoruja. Koukut tein tuttuun tapaan sterlinghopealangasta (925), muut metalliosat ovat hopeoitua korumetallia. Myynnissä nämäkin.

Tämän tapaisia enkeleitä tein ennen joulua myyntiin, kännykkä- tai laukkukoruiksi. Varasto oli päässyt loppumaan, joten nyt tein taas pari lisää. Hieman erilaisia nämäkin keskenään, erilaiset siivet ja eri väriset helmet päinä. Uutta kotia etsivät nämäkin enkelit.

Pitkästä aikaa tartuin myös hematiittisydämiin... Näissä myös sydämen yläpuolella oleva helmi on hematiittia. Ja myynnissä ovat...

Kirsikan punaiseksi värjättyä akaattia on jäljellä kivilaatikossa vielä muutamia. Tässä niistä syntyi ihan yksinkertaiset ja sirot korvakorut. Itse käytän yleensä hieman pidempiä korviksia, mutta tiedän että toiset tykkäävät nimenomaan lyhyistä ja siroista. Nämä ovat myös myynnissä...
Koukut näissäkin sterlinghopeaa (925) ja muut metalliosat hopeoitua korumetallia.

Punaista Akaattia - ÄHH 9

2011-02-12T23:25:00.000+02:00

Eilen illalla tuli tilaamiani tykötarpeita postilaatikkoon. Punaiset akaatit ovat ihania, ja pitihän niistä tehdä heti jotain ihan itselle! Korvakorut tein jo eilen, tänään kaulakorun teossa vierähti useampikin tovi... Neljännellä kerralla vasta lopputulos oli sitä mitä halusin. Nyt se on täydellinen. Kirkkaat särmikkäät lasihelmet hieman keventävät tunnelmaa.

Eli kiveihelmet punaista akaattia, kaikki muu lasia (pienimmät biconet tsekkiläistä kristallia).

Kovin on pikkuista - ÄHH 4

2011-02-10T22:56:00.000+02:00

Suutarin lapsella ei tunnetusti ole kenkiä... Tämän koruharrastajan lapsella ei ole korvakoruja, koska reikien laittoa yritetään vielä lykätä hieman eteenpäin... Mutta sentään lapsen barbi ja bratz saivat tänään korvakorut, kun pyyntö on esitetty jo muutama viikko sitten...

Sydänkorvikset tein ihan yllärinä, toisiin on neiti 9v valinnut rajatusta kokoelmasta itse helmet. Lopputuloksiin olemme molemmat tyytyväisiä. Ja äiti sai hyvän mielen, kun sai nuo vihdoin tehtyä.

Pinkkiä ja mustaa - ÄHH 3

2011-02-06T22:36:00.000+02:00

Koska tänään vietin ihan rentoa päivää, tein vielä yhden rannekorun. Hieman samaa tyyliä kuin aiemmassa setissä, mutta kuitenkin ihan erilainen... Mustaa opaakkilasia, ja Hot-pink -sävyinen läpikuultava isompi lasihelmi. Metalliosat hopeoituja. Pituus 19,5cm.

Myynnissä.

Mustaa ja valkoista... ÄHH 1 & 2

2011-02-06T15:48:00.000+02:00

Helmikuun alussa Helmetissä käynnistyi projekti ÄHH - Älä hilloa helmiäsi. Omalta osaltani pääsin aloittamaan vasta eilen illalla. Alkuviikolla meinasin liukastua pihalla, ja lapaluun takaa joku lihas ilmeisesti venähti tai revähti. Ei ole sitten sujunut työnteko, neulominen, korujen teko, eikä kotityötkään. Metallilangan vääntely ei sujunut vielä eilen illallakaan, mutta onneksi sain idean vaijerikoruihin.

Hieman kyllä kirpaisi, kun tajusin että tähän settiin menee viimeisetkin kvartsihelmet... Mutta kuten sanottu; Älä hilloa helmiäsi! Opaakki musta lasi sopi mielestäni kvartsin kanssa oikein hyvin yhteen. Metalliosat ovat hopeoitua korumetallia.

Kaulakorun pituus 60 cm

Rannekorun pituus 19,5 cm

Myynnissä joko yhdessä tai erikseen...

Sunnuntain saldoa

2011-01-30T23:55:00.000+02:00

Olisi tälle päivällä ollut hyödyllisempääkin tekemistä (tylsiä firman paperihommia), mutta koruiluksihan se tämä päivä meni... No, jotain sain sentään aikaankin... Sunnuntain saldo oli viidet korvikset ja yksi kaulakoru...

Ensimmäiseksi pahoittelen tämän kuvan surkeaa laatua. Jostain syystä ei vaan millään onnistunut. Ei salamalla (salama muutenkin monesti pilaa korukuvat) eikä ilman... Keinovalossa värisävyt muuttuivat kovin kummallisiksi, ja ilman oli liian hämärää. Oikeasti tämä koru on hieman värikylläisempi, mutta silti vaaleita, rauhallisia, yhteen sointuvia värejä. Yrittäkää kuvitella oikein kovasti...

Kaulakorussa on kiveä ja lasia. Vihreät pienemmät helmet ovat aventuriinia, isommat värikkäät helmet ovat fluoriittia. Loput ovat huurrelasia... Laitoin niskaan säätöketjun, joten korun pituus on noin 45-55cm. Ketjua koristamaan laitoin vielä kaksi aventuriinihelmeä. Lukko ja ketju ovat hopeoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 18€.

Seuraavat korvakorut tein vähän niinkuin samaan settiin eilen tekemäni foliolasikaulakorun kanssa. Laitan myyntiin, mikäli kaulakorun ostaja ei näitä halua.

Vihreät särmikkääksi hiotut lasirondellit voi yhdistää näinkin... Sädehtivät kivasti, kun valo osuu, ja tuo vihreä näyttää valossa todella syvältä sävyltä. Tykkään kovasti, mutta nämä laitan myyntiin, koska vihreä ei oikein itselleni sovi. Metalliosat ovat hopeoitua korumetallia, mutta korvisten koukut ovat sterlinghopeaa (925).

Myynnissä, hinta 8€.

Sinisiä särkkäitä rondelleja minulla oli vain noita isoja. Niimpä laitoin rondellin kaveriksi safiirinsinisen Swarovskin kristallibiconehelmen... Näissäkin koukut sterlinghopeaa, muut metalliosat hopeoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 8€.

Seuraavat korvakorut sopisivat vaikka ensimmäisen kuvan kaulakorun kanssa. Näissä on samoja kivihelmiä kuin kaulakorussakin; aventuriinia ja fluoriittia. Koukkujen ja metalliosien osalta samat speksit kuin muissakin tekemissäni korvakoruissa.

Myynnissä, hinta 8€.

Ja vielä illan viimeiset korvakorut... Valkoista helmiäislasia... Hieman samantapaisia olen tehnyt aiemminkin, erilaisia versioita. Tässä taas yksi versio. Koukut sterlinghopeaa (925), muut metalliosat hopeoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 10€.

Kaulakoruja viikonlopun ratoksi

2011-01-29T22:49:00.000+02:00

Muutama kaulakoru tuli tehtyä. Eilen yksi, loput tänään...

Vaijeriin pujoteltu kaulakoru helmiäislasihelmistä ja särölasihelmistä. Joukossa muutama hopeoitu välihelmi. Ihastuin tuohon ruskeaan helmiäislasiin, ja valkoisen rinnalla sen kaunis väri oikein korostuu. Särölasihelmet tuovat vähän vaihtelua korun värisävyihin, samoin helmien välissä olevat pikkuiset roosaan vivahtavat hopeafoliosisuksiset siemenhelmet. Korun pituus on 53,5cm. Niskassa hopeoitu rapulukko.

Myynnissä, hinta 15€.

Koru kuin karkki =)

Valkoista ja vadelmanpunaista helmiäislasia... Väleissä pienen pienet huurrelasiset valkoiset siemenhelmet...

Korun pituus 45,5-51,5cm. Metalliosat hopeoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 15€.

Tämän korun meinasin ensin tehdä itselleni, mutta sitten laitoin kuitenkin myyntiin. Ystävä varasikin tämän heti kuvan nähtyään. Melkein siis vietiin käsistä! Lämmittää mieltä oikein kovasti...

Kaulakorun teko lähti liikkeelle tuosta isosta hieman kiemuraisesta foliolasihelmestä, jonka ostin Helmetin foorumin kautta. Ihan tätä korua ajatellen tilasin noita neliönmallisia foliolasihelmiä. Korussa on lisäksi foliosisuksisia siemenhelmiä ja hopeoituja metallihelmiä. Vaijeriin pujoteltu tämäkin koru.

Myyty.

Ja viimeinen tänä iltana tekemäni kaulakoru. Ensimmäisen kerran tein linkitykset Artistic Wirestä. Eli pinnoitettua kuparilankaa (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin). Tuntui oikein hyvältä materiaalilta työskennellä. Mielestäni näihin kivihelmiin sopi tuo kuparin väri oikein mainiosti. Jos vihreä olisi "minun värini", pitäisin korun itselläni. Korun kivihelmet ovat Fancy Jasperia. Kaikki helmet ovat siis samaa kivilajia, mutta tästä kivestä löytyy todella paljon erilaisia värisävyjä, jotka sopivat kauniisti toisiinsa.

Korun pituus on 54cm. Siro salpalukko on kuparoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 20€.

Viikonlopun koruiluja

2011-01-24T13:12:00.000+02:00

Viikonloppuna oli mahdollista pitää "oikeiden töiden" puolesta hieman vapaata, joten ehdin edellisen postauksen turkoosimustan setin lisäksi tekemään pari muutakin korua...

Tyttärelle pitää tehdä aina välillä jotain uutta, kun on nyt siinä iässä, että korut kiinnostavat (9v). Neiti sai itse valita (rajatusta valikoimasta) mitä helmiä laitetaan rannekoruun...

Ja illalla tuli myös testattua vaijerin kestävyyskin. En ollut oikein ollut varma, miten tuo musta vaijeri kestää käytössä, mutta kyllä se kestää! Neiti nimittäin veti illalla lukkoa aukaisematta rannekorun pois ranteestaan, ja toi sitten minulle korjattavaksi... Vaijeri kesti mainiosti, lukon vastakappale (avattava rengas) antoi myöden ja aukesi. Ei siis vahinkoa, lenkin sai pihdeillä ihan helposti väännettyä takaisin kiinni, ja jatkossa neitikin muistaa avata (tai avauttaa) lukon. Siinä mielessä oli oikein hyödyllinen testi, että joskus mietityttää vaijerikoruissa, miten käy jos jää johonkin kiinni. Helmet pysyvät siis vaijerissa, ja lenkki antaa periksi niin että isoa vahinkoa ei pääse tapahtumaan.

Tässä kuva tuosta tytsyn rannekorusta. Erilaisia lasihelmiä pujoteltu vaijeriin:

Tein myös korvakorut, itse asiassa jouduin tekemään kahdet samanlaiset. Oli nimittäin tarkoitus nämä tehdä ihan myytäviksi, mutta ihastuin itse tuohon ametistin väriin niin, että piti saada itsellekin tällaiset!

Ametistin väriset hopeafoliolasisydämet saivat seurakseen samanväriset särmikkäät lasihelmet. Koukut jälleen sterlinghopeaa (925), muut metalliosat hopeoituja.

Tämä pari omassa käytössä, mutta samanlaiset myynnissä. Hinta 10€.

Korujen pituus ilman koukkuja noin 3,8cm.

Tänään turkoosia

2011-01-22T15:53:00.000+02:00

Ihastuin noihin marmorikuvioituihin turkooseihin lasihelmiin, vaikka turkoosi ei minun värini olekaan. Kuviointi on jännästi vain reilu puoleenväliin helmiä, loppuhelmi on kuvioimaton. Kauniita... Turkoosin kanssa sopii mielestäni musta oikein kivasti, ja noita värejä yhdistelemällä sain tällaisen setin aikaiseksi. Hieman vaihtelua koruun tulee noista särmikkäistä mustista lasihelmistä, ja pienistä turkooseista biconehelmistä.

Koska korun pääväri on musta, käytin myös mustaa vaijeria. Lukko on mustaksi käsiteltyä korumetallia. Kaulakorun pituus on noin 48cm.

Myynnissä, hinta 14€

Kaulakorulle tein kaveriksi myös korvakorut, samoista helmistä... Korujen pituus on noin 3,5cm ilman koukkuja. Avomalliset koukut tein 0,7mm sterlinghopealangasta (925), muut metalliosat ovat hopeoitua korumetallia.

Myynnissä, hinta 8€

Kuvissa turkoosien helmien väri on vähän liian sininen, oikeasti on tosiaan enemmän turkoosimpi kuin sininen.

Tilauskorut

2011-01-21T20:47:00.000+02:00

Tällaiset sydänkorvakorut tein tilaustyönä nyt illalla. Näitä samantapaisia, aina hieman eri versioina tuli tehtyä viime syksyä aika monetkin. Ensin tein itselleni, mutta ystävä halusikin ne ostaa... Ja sitten toinen ystävä halusi samanlaiset, ja sitten ystävän ystävä jne... Edelleenkin itse olen ilman.

Koruissa on siis hematiittisydän, siamin punainen swarovskin biconekristalli, ja alimpana oksidoitu hopeoitu metallihelmi. Koukut tein 0,7mm sterlinghopealangasta, muut metalliosat ovat hopeoitua korumetallia.

Violetti kaulakoru

2011-01-18T11:14:00.000+02:00

Älkää pelästykö, että näitä postauksia jatkossa tähän tahtiin pukkaisi, tai että näin nopeaan tahtiin koruja pystyisin tekemään! Nyt vaan tulee aluksi laitettua näitä kuvia, mitä on kotona...

Violetti on yksi lempiväreistäni ollut jo vuosia. Siitä on helppo tehdä korujakin. Se on jännä että joistain väreistä saa ideoita vaikka miten, ja toiset värit ovat sellaisia että joutuu oikein miettimään.

Tämän korun särmikkäät helmet ovat antaneet odottaa itseään pari kuukautta helmiboxissa. Odottivat sekä inspiraatiota että sopivia kavereita samaan koruun... Sitten kun näin Helmikeskuksessa nämä pyöreät violetit lasihelmet, tiesin että ne kuuluvat särmikkäiden kanssa yhteen... Tällainen kaulakoru näistä tuli. Lasihelmien kanssa korussa on valkoisia huurrelasisia siemenhelmiä ja hopeoituja metalliosia. Ja "vink vink", tämä etsii uutta kotiakin...

Korun pituus on 44,5cm

Hinta 14€

Maailmalle matkanneita

2011-01-18T08:11:00.000+02:00

Laitanpa kuvia tänne noista jo uuden kodin löytäneistäkin koruista...

Nämä sydänkorvikset on tehty tilaustyönä ystävälleni. Kolme korvakorua, koska toisessa korvassa oli kaksi reikää. Tarkoituksella tuo yksi on hieman erilainen, ettei mene sekaisin. Siinä on nimittäin sellainen juju, että on tarkoitettu siihen melko tuoreeseen korvisreikään. Ulkonäköeron lisäksi koukku on pikkaisen vahvempi kuin muissa.

Hematiittikivisydämiä, oksidoituja hopeoituja helmiä, Swarovskin Siamin punaisia kristallibiconehelmiä. Koukut sterlinghopeaa, omaa käsialaani.

Tämä kaulakoru valmistui myös tilaustyönä myöhemmin, kaveriksi noille sydänkorvakoruille. Hematiittia ja Swaroja, yksinkertaisesti vaijeriin pujotettuina. Metalliosat ovat hopeoitua korumetallia.

Toinen ystäväni vietti vuosipäiväänsä loppusyksyllä. Seuraava setti meni hänelle syntymäpäivälahjaksi. Olin kyllä tehnyt korut jo aiemmin myyntiä varten, mutta hän oli noihin ihastunut. Joten mikäs sen sopivampi lahja olisikaan ollut...

Jälleen todella simppeliä ja yksinkertaista tyyliä. Vaijerissa taas. Pienen (12mm) hematiittikividonitsin keskellä on jadekivihelmi. Varsinkin tuossa lähikuvassa näkyy hyvin tuo, miten luonnonkivestä löytyy monia eri värisävyjä. Minulla oli noida jadekiviä aika monta, ja sain valittua koruun yhteensopivat värit. Väleissä on hopeoituja helmiä.

Pakettiin meni tottakai myös samaan settiin kuuluvat korvakorut. Koukut sterlinghopeaa, muut metalliosat hopeoitua korumetallia.

Pikkujouluaikaan eräs ystäväni soitti, olisiko minulla varastossa mitään nättiä korua, kun illalla olisi pikkujoulut... Oma aiemmin esitelty fluoriitti-hematiitti-kaulakoruni olisi ollut mieluinen. Mutta kun se oli siis ikiomani (ei, en luovu siitä), ja hematiittisydämet oli sillä hetkellä loppu... Onneksi löytyi samantapainen varastosta, mutta silti erilainen: Hematiittia ja fluoriittia tässäkin, samalla tyylillä. Mutta erilaista se, että keskellä roikkuukin hematiittidonitsi, jonka keskellä on Swarovskin kristallibicone (värisävy light amethist). Kuva on valitettavasti vähän sumea, kun tällaisena vuodenaikana ei noita kuvia meinaa millään saada onnistumaan...

Tällekin kaulakorulle lähti kaveriksi korvakorut. Fluoriittikivihelmi ja pikkuinen Swaro. Aika söpöt!

Pakko myöntää, että on edelleen todella huikea tunne, ja menen melkeinpä hämilleni, kun joku korujani haluaa ostaa! Olen kuitenkin vielä ihan aloittelija tällä alalla, ja koruni ovat vielä tosi yksinkertaisia. Enkä olisi vielä vuosi sitten osannut edes kuvitella, miten korujen tekeminen ja erilaisten kivien ja helmien hipelöinti voi viedä mennessään... Mutta nautin tällaisesta pikkutarkasta työskentelystä, vaikka joskus jotain juttua joutuukin yrittämään monen monta kertaa ennen onnistumista. Mutta sitten kun se onnistumisen elämys tulee, se on niin mahtava tunne. Katsoa, kun on saanut aikaan joskus jotain todella kaunistakin... Ja näprääminen ja ährääminenkin voi olla parhaimmillaan todella terapeuttista, huolet kyllä unohtuvat hetkeksi!

Helmiä ja kimallusta

2011-01-17T19:06:00.003+02:00

Poikkean vain töiden välissä (öh... samalla poikkeamalla olen istunut tässä koneella jo melkein tunnin...) kertomaan, että perustin koruilujani varten toisen blogin. Ajattelin että nuo korujutut haluan eri paikkaan ihan siksikin, että koruja teen myös myyntiin. Täällä blogissa taas on ihan sitä normielämääkin, mitä en välttämättä halua ihan kaikkien kanssa jakaa. Tai eihän Meemun elämässä mitään salaisuuksia ole, mutta tämä on kuitenkin vähän yksityisempi blogi. Äh, vaikea selittää... Kyllä te tiiätte, mitä tarkoitan =)

Korublogini on siis Beads and Sparkle. Ette usko, miten kauan tuota nimeä mietin, ennenkuin se välähti sitten ihan yhtäkkiä mieleen. Minun näköinen nimi; ei mitään liian hienoa, mutta silti pikkuriikkisen hienostelua joukossa...

Käsitöistä sen verran, että aloitin viikko sitten neulomaan puseroa Rose Mohairista, itselleni. Sain syntymäpäivälahjaksi ystävältä kopallisen lankoja. Siellä oli tuota Rose Mohairia vaaleanpunainen (roosa?) kerä, ja kaapista löytyi toinen eri sävyinen, sekä kaksi kerää valkoista. Niistä on nyt raitaneuletta sitten tulossa. Sisäinen hempeyteni yrittää vissiin pukata pintaan, kun en ole meinaan vaaleanpunaiseen ja ylipäätään herkkiin väreihin pukeutunut pitkään aikaan. Takakappale on jo valmis, ja illalla kun lopetan duunit, pitäisi aloittaa etukappaletta...

Jottei ihan kuvattomaksi menisi, tässä kuva siitä takakappaleesta jostain viime viikon alkupuolelta, kun mietin vielä että tuleeko liian ällänlällyä:

Vielä yhdet lempparikoruni

2011-01-17T19:01:00.000+02:00

Yhdet kuvat haluan vielä tänään jakaa kanssanne (ilmeisesti joku täällä on kuitenkin käynyt, koska laskuri ei ole enää ihan nollassa)...

Sain viime vuoden loppusyksyllä Idän Helmestä koekäyttöön alumiinisia helmikuppeja. Ihastuin heti alumiinin kauniiseen väriin, ja erityisesti helmikuppien epäkeskoiseen muotoon. Koekäyttöön tuli muitakin korunosia, mutta näiden kohdalla syntyi heti visio. Tiesin välittömästi mitä näistä tulee...

Korvakorut valmistuivat ensin, koska visio oli syntynyt nimenomaan näistä. Vaaleita helmiäislasihelmiä kolmessa eri koossa ja sävyssä. Kuvassa ei näy lainkaan tarpeeksi, miten alumiini heijastelee noiden helmiäisten pinnasta sävyttäen ne todella kauniisti. Koukut väänsin tuttuun tapaan sterlinghopealangasta, muut metalliosat ovat hopeoitua korumetallia. Tykkään kovasti, ja korvikset ovatkin olleet kovassa käytössä!

Kaulakorun kanssa jouduin vähän miettimään noiden helmiäislasihelmien sijoittelua, ja muiden helmien ryhmittelyä. Halusin tähän samaa tyyliä kuin on korvakoruissa, mutta ei ihan suoraa toisintoa. Yhdistin korviksista tuttujen materaalien lisäksi tähän hopeoituja pieniä helmiä ja foliosydämisiä kirkkaita siemenhelmiä.

Kaulakoru on valmistettu pujottelemalla vaijeriin, ja on ensimmäinen kaulakoru, jossa helmiä tuli koko vaijerin matkalle. Vaati siis hieman laskupäätäkin, että sain kaiken näyttämään juuri siltä mitä mielessäni ajattelin. Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen, vaikka itse sanonkin. Ja käytössä on tämäkin koru ollut jo monen monta kertaa.

Pinkkiä piristystä kaamokseen

2011-01-17T15:06:00.000+02:00

No ei täällä länsirannikolla sentään ihan kaamosta ole, mutta harmaata ja pilvistä. Nämä pinkit korut onkin tehty ihan sitä silmällä pitäen, että halusin tuoda edes pikkuisen piristystä ja väriä tähän harmauteen... Nämä korut ovat myös myynnissä.

Kaulakoru, jossa isoja (12mm) pinkkejä lasihelmiä, ja samankokoisia fuksian värisiä helmiäislasihelmiä. Lisänä pikkuruisia mustia lasihelmiä ja hopeoituja helmiä, sekä tietenkin hopeoitua ketjua ja lenkkejä. Näyttävän korun kruunaa etuosan antiikkipatinoitu koristeellinen sydämen mallinen salpalukko. Korun pituus on noin 60cm + keskikohdassa riippuva osuus noin 5cm. Kaikki metalliosat hopeoitua korumetallia.

Tässä vielä lähikuvaa tuosta etuosasta:

Kaulakorun hinta 14€

Pinkkiä löytyy myös rannekorusta; seuranaan vaaleita ja tummia lasihelmiä. Lukko ja säätöketju tummaksi värjättyä korumetallia, muut metalliosat hopeoitua korumetallia.

Rannekorun pituus on 19,5 cm. Sitä voin kuitenkin tarvittaessa hieman jatkaa lisäämällä koruun useamman kuvassa näkyvän renkaan.

Todellinen piristysruiske tämä koru!

Rannekorun hinta 10€

Lopuksi vielä muutamat korvakorut...

1. vasemmalta: Pinkit lasihelmet antiikkipatinoiduilla koristeellisilla helmihatuilla (hopea on haasteellinen kuvattava, joten patinointi ei oikein kuvassa näy), ketjussa pieni Swarovskin pinkki kristallibiconehelmi. Korvisten pituus ilman koukkuja noin 5,5cm. Hinta 10€.

2. vasemmalta: Pinkin lasihelmen parina on musta hematiittikivihelmi. Korvisten pituus ilman koukkuja on noin 2,7cm. Hinta 6€.

3. vasemmalta: Muuten samanlaiset kuin edelliset, mutta hematiittikivihelmi on hieman pienempi. Pituus on ilman koukkuja noin 2,5cm. Hinta 6€.

4. vasemmalta: Hennon vihreitä ja siroja kivihelmiä... Ylempi kivihelmi on aventuriinia, alempi fluoriittia. Korujen pituus ilman koukkuja noin 2,3cm. Hinta 8€.

Kaikissa korvakoruissa koukut on valmistettua sterlinghopealangasta (925). Muut metalliosat ovat hopeoitua korumetallia.

Helmiä ja kimallusta

2011-01-17T13:21:00.000+02:00

Beads ans Sparkle - Helmiä ja kimallusta... Blogin nimen pohtiminen aiheutti perfektionismiin taipuvassa taileilijasielussa melkeinpä fyysistä luomisen tuskaa. Mutta kun nimi sitten löytyi, se tuntui oikealta ja hyvältä. Ei mitään liikaa eikä liian vähän, juuri sopiva ja minun näköinen.

Olen Merja 38v, porilainen yrittäjä Porista. Yritykseni toimii käsityö- ja tekstiilialalla, ja olen opetellut tekemään myös koruja. Korujen tekemiseen en ole saanut koulutusta, vaan olen opetellut asiat itse, monesti kantapään kautta. En siis ole korualan ammattilainen. Teen koruja sekä itselleni, että myös myyntiin. Tämä blogi on perustettu esittelemään lähinnä noita myytäviksi tekemiäni koruja, mutta todennäköisesti tänne tulee kuvia ja tekstiä myös niistä ihan itselleni tekemistäni koruista. Jonkin verran olen tehnyt myös tilaustyönä koruja.

Jos kiinnostut jostain täällä näkemästäsi korusta, ota yhteyttä sähköpostitse helmeriina.korut@gmail.com. Kaikki myynti tapahtuu toiminimeni kautta, ja hintoihin sisältyy alv 23%. Jos sinua kiinnostaisi joku koru hieman erilaisena versiona, usein pystyn koruja myös vähän muokkaamaan, tai vaikka tekemään kokonaan uuden korun toiveesi huomioon ottaen. Aina riippuen vähän siitä, millaisia helmiä ja muita tarvikkeita varastossani sattuu sillä hetkellä olemaan. Kannattaa siis katsella myös jo myytyjen korujen kuvia "sillä silmällä".

Korvakorujen koukut valmistan pääsääntöisesti sterlinghopealangasta (925). Muutkin materiaalit ovat EU-säännösten mukaisesti nikkelivapaita, koska hankin ne kotimaisista korutarvikeliikkeistä. Korujen materiaalitiedot lukevat aina korujen yhteydessä.

Tähän ensimmäiseen kirjoitukseen liitän kuvat kahdesta kaulakorusta. Ylempi tein viime syksynä ihan omaan käyttööni, ja se onkin yksi lempikoruista. Alempi koru on myytävänä.

Näissä vaijeriin pujotetuissa kaulakoruissa on käytetty aitoja kivihelmiä; hematiittia ja fluoriittia. Myös keskellä roikkuva sydän on hematiittikiveä. Sydämen leveys on noin 12mm.

Myytävänä olevassa korussa on säätökeju niskassa. Korun pituus on 44-55cm.

Hinta 12€

Korujen metalliosat ovat hopeoitua korumetallia. Tässä vielä kuva tuosta niskassa olevasta säätöketjusta, jossa myös roikkuu fluoriittihelmi:

Joulukuun Sny-paketti uudelleen

2010-12-31T11:06:00.003+02:00

Kertaalleen tämän jo tänne kyllä laitoin, mutta kiireessä olen sitten ties mitä painellut, kun huomasin ettei täällä kyllä mitään kuvaa ja tekstiä aiheesta ole... Otetaan siis uusiksi...

Viimeinen Sny-paketti saapui ennen joulua, aatonaatoona. Itselläni oli silloin ihan hirveä työhärdelli päällä vielä, kun piti saada viimeiset joulua ennen luvatut tilaukset toimitettua. Mutta lähetin esikoisen pakettia hakemaan, että saan sen kotiin jouluksi. Ja kaikkea ihanaa paketissa olikin:

Kolme kerää pesukoneessa huopuvaa Wash+Filtz-it!-lankaa, ihanan värisiä!! Lanka on minulle uusi tuttavuus, ja pitääkin nyt katsella vaikka Ravelrysta, mitä siitä oikein tekisi. Huovutetut lapaset ainakin voisi olla kiva juttu.

Bambuiset 5mm sukkapuikot löytyi paketista myös. Miten sattuikin, että juuri tämä koko minulta puuttui, ja olin sitä haikaillutkin (alkoi jo epäilyttää, että meillä on käynyt tonttuja kurkkimassa ikkunan takana ;).

Paketissa oli myös suloinen kissakortti, sekä paketti Rooibus-karpalovaniljateetä. Jälkikasvua informoinkin heti, että tämä teepaketti on sitten ihan minun omani...

Näitä ihania paketteja minulle on syksyn ja talven aikana lähetellyt Mertsu. Kiitoksia sinulle oikein paljon kaikesta!

Pikapostaus

2010-12-23T16:34:00.003+02:00

Työt on vihdoin ja viimein saatu päätökseen (viimeiset viikot olikin suorastaan paniikinomaista kiirettä)! Alkaa siis muutaman päivän loma, ihanaa!!

Kohta pitää vielä rientää kauppaan hakemaan salaattitarpeita ja juustoja... Esikoinen ja kuopus leipovat juuri joulutorttuja ja pipareita. Itse teen huomenna laatikot aamulla, ja suklaakakun. Tänään illalla rentoudun ja vien ystävän haudalle kynttilän. Yöllä sitten on kinkun paistoa ja lahjojen paketointia...

Niin, oli minulla asiaakin... SNY:n paketti oli tullut jo, ja poika sen haki postista. Jänskättää hurjasti, kuka parini on. Kajoan paketin sisältöön kuitenkin vasta illalla rauhassa...

SNY on taas muistanut minua

2010-12-01T12:12:00.004+02:00

Eilen oli oikein mukava postipäivä... Tuli kaksi kirjekuorta tilaamiani kiviä ja muita korutarvikkeita, yksi arvontavoitto, ja mikä parasta, SNY oli lähettänyt ihanan paketin:

Aivan ihanan pehmoista alpakkaa!! Olen sitä silitellyt, ja mihin malttaisin sen käyttää. Jotain ihanan lämmintä siitä taatusti tulee, kun vain ehdin (työn luonteesta johtuen nyt ei paljon omia juttuja ole juuri ehtinyt). Kurkkupastillit ovat oikein maistuvia, ja myös hammasystävällisiä :)

Tuo peltirasia on todella suloinen, ja siellä on sisällä neljä rullaa ompelulankaa. Lankoja en saanut kuvaan, kun halusin näyttää tuon ihanan kannen teille. Luulenpa, että rasiassa tulee myöhemmin asustamaan vaikka langanpäättelyneulat ja pienet sakset. Kulkevat tuossa rasiassa nätisti mukana vaikka käsilaukussa.

Olen pahoillani, että nämä päivitykset ovat edelleen kovin harvakseltaan tulevia. Ei vaan ole ollut oikein mitään kirjoittamista, valmiista neuleista puhumattakaan... Puikoilla on tällä hetkellä tyttären raitasukat, ja itselleni aloitin Elfin Colorista kaulahuivia (Ruffle Scarf, sellainen kierteinen malli). Työpäivät venuvat tällä hetkellä luvattoman pitkiksi, niinkuin aina ennen joulua. Iltaisin on niin väsy, ettei paljon jaksa neuloa. Korujakin pitäisi taas ehtiä tekemään joulumyyntiä ajatellen lisää, itselleni olenkin viime aikoina muutaman korun tehnyt.

Niin, ja uusiin silmälaseihin olen jo tottunut suht hyvin. Portaissa kävelykin onnistuu jo hyvin, oudossa paikassa tulee joskus ongelmia, ja pitää mennä vähän rauhallisemmin. Kuukauden nämä ovatkin jo tässä olleet, eikä enää ole vanhoja laseja ikäväkään.

Jospa maailma vähän kirkastuisi

2010-10-27T23:07:00.005+03:00

Pari viikkoa sitten kävin optikolla. Alkoi tosissaan häiritsemään, kun jatkuvasti särki päätä ja pukkasi migreeniä, ja kun oikeesti näkemisen kanssa oli vähän ongelmaa. Huomaamattani olin alkanut jatkuvasti siristelemään ja rypistelemään naamaani milloin mitenkin. Optikko määräsi vähän hajataittoarvojen korjausta, ja moniteholinssit... Alkuunsa olin kyllä kauhuissani noista monitehoista... Mutta jos ne tuovat ongelmiini apua, niin eipä siinä muu auta.

Tänään tuli tekstari optikolta, että lasit ovat valmiina... Ensimmäiset tunnit lasien kanssa olivat aika... hmmm... kammottavat. Tuntui niin oudolta. Mutta luotin siihen, että vie vähän aikaa että silmä tottuu uusiin linsseihin, joten koko illan olen tässä nyt uusilla laseilla maailmaa katsellut. Ja nyt alkaa tuntua siltä, että ovat kyllä ihan hyvät. Ja merkillistä kyllä, tuo siristely ja rypistely jäi pois melkein välittömästi lasien vaihdon jälkeen!

Lasien mallista en osaa oikein vielä sanoa mitään, mutta ihan kivat kai ovat. Sellaiset keveät, kun ei ole varsinaisia kehyksiä lainkaan. Väriksi meinasin ottaa ensin punaisen, mutta sitä ei tuohon linssimalliin saanutkaan. Näissä nyt on sellaista harmaansinistä keskellä, ja sangoissa on ruskehtavaa (ei oikein kuvassa näy). Luulen että nämä ovat punaista paremmatkin loppupeleissä.

Raitasukat taas

2010-10-26T12:38:00.004+03:00

Tällaiset valmistuivat eilen. Samaan paikkaan menevät, kuin aiemmin valmistuneet pinkkiraitaiset sukat. Siniset lapaset pitää vielä tehdä, sitten saan lähettää kaikki omistajilleen. Ja pääsen tekemään omia sukkia (ja tytsyn kämmekkäitä, jotka jäivät näiden myötä tauolle)!

Lankana Novitan Nalle, ruskeaa ja vaaleansinistä. Mukava väriyhdistelmä. Sukkien koko on 30, joten oli mukavan nopeaa tehdäkin...

SNY lähetti postia :)

2010-10-26T09:08:00.004+03:00

Tällaisia ihanuuksia oli eilen postilaatikossa! Lähettäjänä ihana SNY... Värit niin minua... Tytsykin ihasteli tuota Muumimamma-pyyhettä: Oi kun sä sait äiti ihanan Muumimamman...

Ticoticoa en olekaan vielä kokeillut. Jahka saan vielä 3 tilauslapasta valmiiksi, pääsen kokeilemaan tuota, sekä viime kuussa Sny:n lähettämää Fabelia...

Karkit ovat muuten vielä avaamattomana. Eilen oli illalla niin kova väsy, että päärin jättää herkut tähän iltaan. Telkkarin ääressä maistuvat kyllä sitten ;)

Kiitoksia jälleen ihanasta yllätyksestä, SNY!

Nyt on mentävä juomaan toinen kuppi kahvia. Jos heräisi kunnolla, niin pääsisi aloittamaan työt. Kiire viikko tulossa, normitilausten lisäksi on isänpäivätilauksia, ja joulukiiruskin on pian jo alkamassa. Hassua, mutta silti tosi kivaa. Ei jää kaikki joulujutut sinne viimeiseen viikkoon, kun tilauksia putkahtelee jo nyt pikkuhiljaa...

Pikaisesti

2010-10-25T23:04:00.001+03:00

Sny-paketti on tullut, laitan tekstiä ja kuvia huomenna, samoin emolle raporttia. Pakko oli nyt hihkaista vain pikaisesti asiasta ;)

Pitkästä aikaa valmista

2010-10-15T18:11:00.003+03:00

Kovin on vähän tänä vuonna valmistunut käsityörintamalla... Aloitteluita on kyllä ollut, mutta ei oikein valmistuneita. Työt on haitanneet harrastuksia, ja uudet harrastukset vanhoja, jne... Olen innostunut korujen tekoon enemmänkin, ja valokuvaustakin on tullut jonkun verran nyt opeteltua. Iltaisin on monesti niin väsynyt olo, ettei puikot pysy käsissä. Ja toisaalta silmät varsinkin on iltaisin olleet hyvinkin väsyneet...

Silmiin on apua (toivottavasti) tulossa. Kuukauden sisään pitäisi tulla uudet silmälasit. Ensimmäiset moniteholinssit. Alaosaan miinusta pikkasen vähemmän kuin ylös. Kuulemma vähentää tuota silmien kramppaamista katseluetäisyyttä muuttaessa. Hajataittokorjaustakin vähän muutetaan, joten voipi olla että näen kohta kaiken paljon selvemmin!

Gollega pyysi tekemään lapsilleen sukat ja lapaset. Isommat sukat sain alkuviikolla valmiiksi. Koko 37, ja lankana mustaa ja pinkkiä Nallea. Pinkit lapaset on nyt puikoilla. Sitten pitää tehdä samanlainen setti, mutta vain ruskea-sinisenä. Se valmistuukin nopeammin, kun on koot pienempiä.

Ihana SNY-yllätys

2010-09-16T07:53:00.003+03:00

Eilisen postin mukana oli pakettikortti. Ensin mietin, että on ole kyllä tilannut just mitään. Sitten katsoin että se onkin Sny:ltä... Sain oikein kamppailla itseni kanssa, etten lähtenyt siltä istumalta hakemaan pakettia. Työt oli kuitenkin hoidettava ensin, kun niitäkin piti postiin viedä. Illalla vihdoin pääsin postireissulle. Ja sillä aikaa kun itse vielä yhden pikkutyön hoidin, tytsy sai jo kurkkia pakettiin. Ja tällaisia sieltä löytyi:

Kaksi kerää Fabelia, jippiii!!! Olen joskus neulonut yhdet sukat Fabelista ja tykkäsin langasta ihan hirveästi. Ja nämä kerät on kuin tehty juuri mulle; ihanaa violettia ja tuollaista beigeä. Mitenä olikaan Sny:ni osannut noin osuvasti valita värin?! Kiitos oikein paljon!

Suloiset sukat -kirjaa katselin netistä joskus, ja tarkoitus on ollut hakea lainaan kirjastostakin. Mutta mun kirjastolainat tuppaa monesti unohtumaan ja myöhästymään, joten on sitten jäänyt hakematta. Mutta nyt mulla onkin ihan oma!! Kirjassa on ihania malleja, ja niitä illalla ihasteltiin tyttären kanssa yhdessä... Sopivasti on tämän Sukkasatokin juuri menossa, joten nyt pitää äkkiä saada keskeneräiset sukat valmiiksi, että pääsen aloittamaan kirjasta uusia malleja. Kiitoksia tästäkin ihan hurjasti, olen täällä ihan innoissani!

Kortti pääsee piristämään työhuonetta, tulee vähän väriä sinnekin :)

Lapin leskenä

2010-09-13T20:59:00.002+03:00

Niitä, joiden puolisot on armeijassa, sanotaan leikillisesti sotaleskiksi. Olenkohan mä nyt sitten lapinleski? Nimittäin viime keskiviikkona mies ja nuorempi poika (15v), sekä appiukko lähtivät ajamaan autolla kohti pohjoista. Meidän tilaihmeellä (Fiat Brava) ensin Ouluun, ja siellä sitten oli vaihto asuntoautoon. Oli paljon halvempaa ajella pikkuautolla ensin sinne, ja vuokrata iso auto sieltä, siksi tuollainen järjestely. Suomussalmi oli lopullinen päätepysäkki, ja metsästysreissuhan tuo on... Saaliin saannista ei ole tietoa, sillä ollaan soiteltu tosi vähän tässä välillä.

Eka kerta, kun minä oikeasti toisaalta nautin tästä, kun saan olla kuopuksen ja esikoisen kanssa kotona kolmistaan. Tai no, esikoista nyt ei paljon muuten näe kuin iltapalapöydässä ja nukkumassa... Kuopusta sentään vähän enemmän. Miehen kanssa kun ollaan tässä oltu kesän alusta saakka saman pöydän ääressä melkein aamusta iltaan, kun hän jäi silloin työttömäksi. Tuntuu ihan kivalta vaihtelulta. Mutta kovasti kyllä jo odotan perjantaita, silloin yöllä pitäisi matkamiesten kotiutua.

Neulomissaralla ei ole uusia valmistuneita. Mutta Sukkasadossa olen mukana, ja melkein yksi kokonainen sukka on jo valmiina. Olipas monimutkaisesti selitetty... Tytsylle aloitin kämmekkäitä, käytiin oikein yhdessä valitsemassa kaupassa langatkin. Tai siis tietenkin Tytsy sai ne itse valita. Raitaa pukkaa; pinkkiä ja mustaa Nallea. Ja pipo sitten myös samoista langoista.

Koruja olen myös tehnyt, ja olen kavereille niitä myynytkin. On ollut hienoa huomata, että kun tekee ja tekee ja vieläkin tekee, ne taidot siinäkin koko ajan kehittyvät. Sutta tulee kyllä myös välillä oikein urakalla, kun hopeoitua lankaa yrittää taivuttaa haluamaansa muotoon. Mutta sitten vaan uutta yritystä niin kauan että onnistuu. Ihanan terapeuttista tuo korujen teko! Enkä olisi vielä kesällä uskonut niihin hurahtavani...

Valmis Bling-blinghuivi

2010-09-02T21:12:00.005+03:00

Novitan Crystalista neulomani patenttineulehuivi valmistui jo muutama päivä sitten. Olisi saanut olla pidempi, mutta on nyt tällainen kun nuukuus iski rahapussiin katsoessa. Ihan hyvä silti näinkin, mahtunee vaikka takin kauluksen allekin nyt.

Lanka oli aika jännä tuttavuus. Ei kierteistä, vaan sellaista punottua. Ja ihan kivaa neuloakin tuo oli. Paljetit oikein ihania! Mikähän mulla oikein on, kun niin noista innostuin, samoin kuin helmikoruista, vaikken oikein koskaan ole mikään helyjen ystävä. Ilmeisesti aika aikaansa kutakin. Nyt on joku kummallinen bling-blingvaihe menossa. Yksi ystävä silti sanoi, että tuota blingblingiä tarvitaan sitten talven pimeydessä...

Ja Sukkasatoonkin osallistun (pitää paremmalla ajalla laittaa tänne nappi siitä ja Sny:stä). Välineet on teroitettu, eikun siis etsitty, ja tänään pääsin aloittamaankin. Eilen olin illalla niin väsynyt, ettei jaksanut edes ajatella. Huomenna on pitkä päivä duunien kimpussa, enkä varmaan ehdi montaa silmukkaa neuloa. Tänään on Maija-langat päässeet puikoille, ja tästä tulee raitasukat itselleni:

Bling-blingiä ja parempaa oloa

2010-08-25T11:29:00.003+03:00

Tänään tuntuu jo huomattavasti paremmalta. Tukkoinen ja väsynyt olo on vielä, mutta selvästi parempi päivä jo tulossa. Tämän aamupäivän olen kyllä vielä ihan hissukseen, kun kuopuskin on koulussa. Hän kotiutuu yhden jälkeen, sitten voisinkin kokeilla jo töitä. Merkkien leikkuuta on hyvä tehdä tuossa keittiön pöydällä, ja samalla seurata läksyjen tekoa, ja jutustella koulupäivän kuulumisia.

Voisin yrittää tässä sohvalla loikoillessani neuloskella tuon bling-bling-langankin loppuun. Tuli alkukuusta sorruttua Prismassa tuohon Novitan uuteen paljettilankaan, Crystaliin... Ei, en olisi tarvinnut. Mutta halusin. Kun sattui olemaan tuota juurin minun sävyistäni violettia! Oli ihan pakko napata kaksi kerää mukaan, kolmatta en raaskinut. Vähän kyllä jää patenttineuleinen kaulahuivi naftin pituiseksi, mutta toisaalta oli sen verran tyyristä että tosiaan kolmatta en raaskinut. Ainakaan vielä.

Mistähän saisi tuollaista paljettilankaa, mutta vain paljon ohuempaa? Vaikka mohairia... Paljetteja kun tuskin saa kovin onnistuneesti itse neulelankaan pujotettua. Toisaalta voisi pujottaa vaikka pieniä helmiä... Hmp, miksi ei tullut mieleen jo eilen, kun tein helmitilausta koruja varten...

Tänään luin sairastamisen aikana tulleet sähköpostit (lue: blokkasin roskapostien joukosta ne oikeat postit). Eilen oli tullut SNY-parin tiedot!! Alkaa pikkuhiljaa jänskättämään...

Toipilaana

2010-08-24T17:16:00.004+03:00

Sunnuntai-iltana iski armoton väsymys. Maanantaiaamulla herätessä tuntui siltä, että joku on yöllä tunkenut kaktuksen kurkkuuni, ja hakannut vähintään lihanuijalla kaikki paikat... Ei kuumetta, mutta edellisistä flunssista olen viisastunut vihdoin, ja päätin pitää ihan huilauspäivän. Enkä olisi kyllä jaksanut työjuttuja tehdäkään. Majoittauduin sohvalle muka telkkarin ääreen. Tosiasiassa koko päivä meni siinä nukkuessa... Illalla nousi sitten kuumekin. Tämä päivä on mennyt myös nukkuessa, iltapäivällä jaksoin jo telkkariakin sentään vähän katsoa. Kuumetta ei ole enää, mutta pää on räkää täynnä, ja olo sen mukainen. Elättelen toivetta, että huomenna olen jo paremmassa kunnossa.

Tulipa sitten mieleen, etten ole taas pitkään aikaan blogiakaan päivitellyt. Nyt on ainakin aikaa, kun ei muutakaan jaksa puuhailla. Kaupassakaan ei tarvinnut käydä puolikuntoisena, kun ihana mies kävi päivällä ruokaostoksilla.

Olen aloittanut pari viikkoa sitten taas uuden harrastuksen... Yhtäkkiä innostuin korujen teosta. Olen joskus aikaisemminkin miettinyt että olisi kiva opetella, mutta on silloin jäänyt miettimisen asteelle. Minähän en muutamaan vuoteen korvakoruja käyttänyt, kun jopa kultasepänliikeestä ostetuista koruista meni korvat ihan hirveään kuntoon. Nikkeliallergia mulla on ollut vuosikausia. Sitten tajusin jostain nettisivuilta, että titaani sopii myös nikkeliallergiselle. Tilasin yhdeltä koruja tekevältä fb-ystävältä hopeakorut, mutta hän ystävällisesti laittoi niihin titaanikoukut. Voi ettei voi kuvitella, miten ihanalta tuntui taas pitää korvakoruja!! Ihanaa!

Sitten innostuin kokeilemaan korujen tekemistä itsekin. Tilasin helmiä, hopealankaa, hopeoitua lankaa, lisää helmiä, koukkuja, jopa vaijeria kaulakoruja varten, ja vielä lisää helmiä... Pihtejäkin ostin ihan ikiomia, ettei tarvitse isännän työkaluja lainailla. Ihanan terapeuttista tuo korujen suunnittelu, ja langan vääntely! Olen ihan innoissani uuden harrastuksen kanssa. Muutaman korun olen tutuille jo saanut myydyksikin, joten pitää huomenna viimeistään tilata lisää helmiä ja hopea lankaa...

Kummallista on sekin, että ihan kokeeksi olen yksissä omissa korviksissani nyt pitänyt sterlinghopealangasta tehtyjä koukkuja. Eikä ainakaan vielä ole ärsyttänyt yhtään! Eihän siinä periaatteessa pitäisi edes nikkeliä ollakaan. Todennäköisesti siis ne 10 vuotta sitten liikkeestä ostetut korut eivät kuitenkaan ole olleet ihan sitä mitä väittivät olevan.

Nyt pitää lähteä katsomaan, että jättää muu väki ruokaa minullekin... Kuuluu olevan lihapullat ja perunat valmiina...

SNY alkaa taas syksyllä

2010-08-01T19:59:00.002+03:00

Pitkään mietin, että lähtisinkö mukaan.

Keväällä en osallistunut, kun tuntui että piti ottaa tieten tahtoen itselleen aikaa rauhoittua. Stressiä tuntui pukkaavan muutenkin, ilman että piti ylimääräisiä asioita tehdä ja muistaa. Piti keskittyä itseensä, että jaksaa tämän työn ja perheen, ja onnistuu itsensäkin pitämään kasassa. Puoli vuotta ilman mitään "ylimääräisiä" velvoitteita, itsensä etsiskelyä, ei-sanan käytön opettelua... Kannatti! Olo on taas seesteisempi ja onnellisempi. Kipeitä asioita ja tunteita on pystynyt käymään läpi, ja tuntee että siivet kantavat vihdoin... Tässä on oppinyt löytämään ilon ja onnen hetkiä ihan pienistä perusjutuista. Vaikka välillä vieläkin on rankkaa, niin onnen tunteetkin tulevat taas ihan täysillä, ilman huonoa omaatuntoa. Pikkuhiljaa siis olen päässyt eteenpäin. Sitä surutyötä oli vaan työstettävä aikansa, ihan ajatuksella ilman kiirehtimistä.

Sny-kierrokseen lähtö tuntuu hyvältä :)

Pikkuhiljaa edistyy

2010-07-18T12:40:00.002+03:00

Alkuviikolla sain edellisessä postauksessa näkyvän palmikkojakun jo muka siihen vaiheeseen, että takakappale oli pääntien kohdassa. Aloin ihmettelemään, kun ei silmukkamäärä täsmää laisinkaan, vaikka kavennukset kädenteillä tein varmasti oikein, ohjeen mukaisesti... Sitten selvisi, että aloituksessa olen tehnyt 20 silmukkaa liian vähän!! Pieni tuumaustauko paikallaan, että mitäs nyt tehdään (ei oikein huvittanut purkaa koko työtä)...

Koska jakun leveys tuntui suht sopivalta (ottaen huomioon, että Samos venahtanee hieman vielä käytössä aiemman kokemukseni mukaan), ja silmukkamäärä M-kokoon heitti vain yhden silmukan... Päätin purkaa vain kädenteihin saakka, ja tehdä tuon pienemmän koon mukaan loput.

Nyt on kädentiet taas oikeissa kohdissa, ja tuota takakappaleen yläosaa yritän tehdä aina kun vähän on ylimääräistä aikaa.

Neulomisharrastukselta on aikaa vienyt tänä kesänä ihan uusi (vuosien jälkeen uudelleen aloitettu) harrastus. Ostin uuden kameran, Olympus SP-800UZ, juuri ennen koulujen kevätjuhlia. Sen kanssa on aika kulunut ihan kivasti. Kuviani löytyy Facebookin lisäksi kuvagalleriastani.

Täällä ollaan

2010-06-28T11:20:00.002+03:00

Tulin vain kertomaan, että kyllä täällä edelleen neulotaan, vaikka viime päivityksestä onkin melkein puoli vuotta... Iski jossain vaiheessa blogi-blääh, ja neulomis-blääh... Kiireen keskellä ei oikein jaksanut paneutua kunnolla mihinkään ylimääräiseen.

Jotain epämääräisiä aloituksia on keväällä tullut tehdyksi, mutta ei mitään valmista. Taito tai kiinostus lopahtanut kesken...

Mutta juhannuksena otin pinkkiä Samosta puikoille, ja siitä nyt on jonkin matkaa jo tehtykin. Palmikkoneuletta, uskokaa tai älkää! Keväällä opettelin tekemään palmikot ilman apupuikkoa, ja on paljon helpompaa ja nopeampaa niin. Leveämmät tai monimutkaisemmat eivät kyllä ilman onnistu, mutta tuollainen kapeahko palmikko kyllä luonaa.

Tässä esimakua siitä mitä on tulossa. Tuo on aloitettu juhannuspäivänä. Ihanaa kun etu- ja takakappaleet tehdään yhtenä kainaloihin saakka, niin on vähemmän saumojakin ommeltavana...

Teddylapaset 8-vuotiaalle; ohje

2010-01-07T13:51:00.002+02:00

Lanka: Novita Teddy (mallilapasiin käytettiin 64g)
Puikot: 4,5mm ja 5mm sukkapuikot

Vasen lapanen:

Luo ohuemmille puikoille 24s, ja neulo suljettuna neuleena 2o2n-joustinneuletta 23krs
(tai kunnes varsi on haluamasi pituinen).

Vaihda työhön paksummat puikot, ja neulo sileää oikeaa 12krs (tai kunnes lapasen kämmenosa
on neulottu peukalonhankaan saakka).
Neulo peukalon kohtaa varten eri värisellä apulangalla 2. puikon silmukat 2-5.
Nosta silmukat takaisin vasemmalle puikolle, ja neulo uudestaan lapasten omalla langalla.
Jatka sileää oikeaa vielä 17krs, tai kunnes etusormi peittyy.

Kärkikavennukset: Neulo joka puikon lopussa 2s oikein yhteen.
Neulo 1 välikerros ilman kavennuksia.
Neulo taas joka puikon lopussa 2s oikein yhteen, ja sitten taas välikerros.
Toista kavennuksia ilman välikerroksia vielä niin kauan,
että jokaisella puikolla on 2s.
Katkaise lanka, pujota loppusilmukoiden läpi ja päättele nurjalle.

Peukalo:
Pura apulanka varovasti pois, ja poimi samalla peukaloaukon silmukat kolmelle puikolle.
Silmukoita poimitaan langan alapuolelta 4, yläpuolelta 5, ja molemmista reunoista 1.
Yhteensä peukaloon tulee siis 11s. Neulo näillä sileää oikeaa, kunnes peukalo melkein peittyy (kuvan lapasessa 11krs).
Neulo joka puikon lopussa 2s oikein yhteen, kunnes joka puikolla on vain 1s.
Katkaise lanka, pujota loppusilmukoiden läpi ja päättele nurjalle.

Päättele loputkin langanpäät.

Tee oikean käden lapanen peilikuvaksi, eli peukalo neulotaan silloin kolmannelle puikolle.

Ohjeen kaupallinen käyttö tekijänoikeuslain mukaan kielletty, mutta omaksi ja ystävien iloksi saa rajattomasti käyttää! Mielelläni kuulisin myös kommenttia, jos joku ohjeellani on lapaset neulonut =)

Vuodenvaihteessa valmistuneita

2010-01-07T09:55:00.007+02:00

Joululomalla oli aikaa neuloa... Heti joulunpyhien jälkeen valmistui Purosta pitkä raitahuivi. Lähti myöhästyneenä joululahjana ystävän kaulaa lämmittämään.
Väreinä tässä olivat Iltanuotio ja Jäätynyt karpalo. Ohje tämä tuttu, jonka mukaan on aika moni muukin tehnyt...

Esikoinen otti käyttöönsä minun teddylapaseni alkutalvella. Kun sormikasmallisissa hanskoissa ei tikattu käsi mahtunut olemaan. Joulua ennen hän ilmoitti että Tarvitsee Samanlaiset Mutta Mustat!! Pakkohan se oli tehdä, kun kerrankin kelpaa äidin tekemät... Esikoisella ja mulla on suht samankokoinen käsi, joten oli helppo tehdä sillä aikaa, kun poika oli ansiossa pääkaupunkiseudulla heti pyhien jälkeen.
Ja sitten ilmoitti kuopus, että hänkin tahtoo "karvalapaset"... Ohjetta en taaskaan löytänyt valmiina, joten näihinkin piti sitten laskeskella ja mittailla itse. Nuo isommathan on myös tehty omalla ohjeellani. Kirjoitin kuopuksen lapasten ohjeen ylös myös, ja naputtelen sen tänne kun kerkiän. Novitan Neulomossa se onkin jo.Tällä hetkellä on puikoilla itselleni Puron Jäätyneestä karpalosta pitsipipo. Mallin otin Novitan syysnumerosta (malli 20), mutta ohjetta muokkasin aika rajusti. Ei siis tule baskeria, vaan ihan pipo.

SNY-paketti tuli jo ennen joulua...

2010-01-04T13:09:00.004+02:00

Olen pahoillani, tämä postaus piti tehdä jo ennen joulua! Paketti siis saapui kyllä jo ihan ajoissa, mutta ennen joulua oli sellainen hässäkkä työn puolesta, että en millään pystynyt päivittämään blogia. Jouluna sitten olinkin kuumeessa. Ja heti joulun jälkeen tyhjättiin työhuone remontin tieltä, läppäriin en saanut kuvia kamerasta ladattua. Eilen kaivettiin työkone muiden kamppeiden takaa väliaikaisesti tänne eteiseen...

Eli nyt vihdoin kuvia ja tekstiä ihanasta paketista, jonka SNY lähetti joulukuussa:

Aivan ihanan pehmeää Laila-alpakkamix lankaa! Siitä tulee takuulla lämmin ja pehmeä huivi, kun keksin vaan oikean mallin huiville. Anoppilangaksi nimesin tämän mielessäni heti, sillä anopin nimi on Laila =)

Hjerte Boucle -lankaan saa antaa vaikka vinkkejä, mitä siitä voisi tehdä. En ole koskaan boucle-langasta mitään tehnytkään. Jotain kivaa siitä tulee, ihanan väristä!

Blend Bamboo -langan kaveriksi tuli virkkuukoukku... Otan haasteen vastaan, ja jotain suunnitelmaakin tälle pariskunnalle tuli heti mieleen... Virkkaamisessa en ole mestari, mutta opettelemalla ja harjoittelemalla kyllä onnistuu...

Ja sitten vielä sokerina paketin päälle... SNY:ni itse tekemä lompakko ja käsikoru! Aivan ihanat =)

Kiitoksia sinulle SNY:ni oikein paljon kuluneesta syksystä ja talvesta! Olen nauttinut lähettämistäsi jutuista aivan täysillä... Nyt talvella on töissäkin varmaan hieman vähemmän stressiä, joten ehdin paremmin käsitöitäkin tekemään. Muutenkin tuntuu, että joululoman aikana on jälleen löytynyt se tekemisen riemu.

Niin, tämän ringin parini oli Tintti.

Itse lähettelin paketteja Aurinkokissalle. Hänelle lähtee vielä yksi pieni juttu, kun vaan saan sen valmiiksi. Paljastuksen tein kuitenkin jo viimeisessä, ennen joulua lähettämässäni varsinaisessa paketissa. Ylimääräinen juttu piti lähteä silloin myös, mutta aika loppui kesken, ja vielä on hieman tekemistä ennen lähettämistä.

SNY-postia

2009-12-01T19:59:00.003+02:00

Eilen oli postilaatikossa ihana ylläpaketti. SNY:ltähän se, kuten arvelinkin... Ihmettelen vain, että miten kummassa SNY:ni tiesi, että olen juuri tätä neulekirjaa kuolannut useaan otteeseen nettikaupassa!?! Olen katsellen englanninkielistä versiota, kun en tiennyt että tämä on julkaistu suomeksikin. Kiitoksia ihan hirveästi tästä kirjasta!
Vähän alkaa jännitellä jo, sillä seuraavassa lähetyksessä seuraakin sitten paljastus, kuka syksyn yllätysten takana oikein on ollut...

Monta rautaa tulessa

2009-11-19T15:32:00.002+02:00

Ihan ensiksi pahoittelut, että kuvia sny-paketista ei ole vieläkään... Tietokoneen siirron jälkeen en ole saanut vielä koneen ja kameran välistä yhteistyötä toimimaan. Pitää varmaan asennella uudelleen. En tiedä, menikö siirossa jotain väärin, vai mikä on vikana. Mutta pitää pyytää siippaa katsomaan...

Ennen isänpäivää oli ihan hirveä työrumba. Isänpäivä oli melkoista sesonkia, ja lisäksi painoivat ne työt, jotka jäivät sairastellessa rästiin... Mutta siitäkin selvittiin!

Nyt onkin ollut monenmoista... Töitä riittää ihan kivasti, muttei nyt just mitään pahempaa kiirettä. Enemmänkin jopa voisi tehdä. Verkkokauppakin on alkanut vetää ihan kivasti...

Neulesaralla on vähän ollut hiljaista. Ei ole jaksanut silloin kun olisi ehtinyt. Iltaisin olen neulonut pitsisukkaa ystävälle. Oma huivini on siinä vaiheessa, että vielä pitäisi reunus virkata. Mutta en ole mikään hirveän hyvä virkkaamaan, joten virkkaan sen vasta sitten kun on aikaa päiväsaikaan...

Ja sitten, olen yllättänyt itsenikin (puhumattakaan lähimmästä ystävästä)... Olen innostunut 3D-kortteihin, uskokaa tai älkää!! Viime perjantaina tuli Onnenpuusta tilaamani muutamat 3D-arkit, ja eilen tein isännälle kortin valmiiksi. Materiaaleja minulla on kovin vähän, joten kortista tuli melko pelkistetty. Kelvannee silti, ja oikeastaan lopputulos oli ihan onnistunut. Laitan kuvaa sitten kun kortti on luovutettu, ja yhteydet pelaavat...

Eilen löysin Euromarketista 3-D arkkipakkauksia. Pitihän sellainen paketti ostaa, kun tuntui tuo harrastus minultakin onnistuvan. Lähimmille ystäville on siis luvassa itse tekemiäni joulukortteja. Niin, pitihän niistä kuvista pari antaa tytsyllekin... Viikonloppuna tehdään netissä tilausta, mulle lisää joulukuvia, ja tytsylle ikiomia heppoja, koiria tai jotain muita kivoja... Mitään kovin isoa tilausta en kyllä luvannut, mutta muutama kuva...

Nyt pitää syöksyä keittiöaskareisiin...

Sny:n paketti on tullut perille

2009-11-04T18:35:00.002+02:00

Pikaisesti työrumban lomassa käyn vain huikkaamassa, että SNY:n lähettämä lokakuun paketti on kyllä tullut perille. Just tajusin etten ole muistanut siitä laittaa postausta...

Sain ihania lankoja ja tosi hyvää salmiakkilakritsia. Laitan langoista kuvaa kun ehdin, viimeistään viikonloppuna. Karkkipussit saatte vain kuvitella, mutta voin kertoa, että töitä tehdessä maistuivat tosi ihanilta!

Olen siis parantunut viikon kuumeesta, sen jälkeen olen uppoutunut töihin. Isänpäivä tekee kiirusta... Viime viikonloppuna oli ihan järkyttävä migreenikohtauskin, varmasti stressin aiheuttama.

Mutta, nyt takaisin duuniin...

Jenkkiahma etsii uutta kotia

2009-10-21T12:18:00.004+03:00

Sen jälkeen kun yhdistimme talomme toisen pään yksiön omaan asuntoomme, jäi tuolta vuokrapuolelta tarpeettomaksi noin vuoden ikäinen hyväkuntoinen jenkkikaappi (jääkaappi jossa yläosassa pakastin). Se olisi nyt myynnissä. Kovin kauas emme sitä pysty kuljettamaan, mutta saa tulla kyllä noutamaan. Ja katsomaankin pääsee jos on tarvetta, kun ei nyt ihan muutamaan päivään tule (tautivaara).

Noin vuoden ikäinen, kokonaiskorkeus on 115cm (plus jalat pari senttiä, en tiedä irtoaako ne). pakastinosan tilavuus 48 litraa, jääkaapin tilavuus 132 litraa. leveys 55cm.

Hintapyyntö 100€.

yhteyttä voipi ottaa meerinen@gmail.com ja saapi kertoa myös eteenpäin, jos vaikka kaverilla on tarvetta tällaiselle...

Täällä sairastetaan

2009-10-20T18:27:00.002+03:00

Tai nyt olen jo kyllä toipumassa pikkuhiljaa. En sitten tiedä, iskikö joku possu-, hevos-, hiiri- vai muu pöpö, mutta kipeänä olen ollut. Lämpöä pukkasi perjantai-iltana/yönä. Lauantain aikana nousi ihan kuumeeksi saakka, ja sunnuntaina ja maanantaina mittarista löytyi ainoastaan lukema 39,9. Ei suostunut näyttämään matalampia (eikä onneksi korkeampiakaan) numeroita. Tänään aamulla sentään kuume oli laskenut 38:aan... alkaa siis kaiketi tauti olla voitettu! Korvat tuntuvat kyllä jotenkin tukkoisilta, toivottavasti ei tule taas korvatulehdusta...

Lauantaina neuloinkin osan päivästä tuolla sohvalla maatessa, mutta eilen ja sunnuntaina en jaksanut edes ajatella neulomisia. Tänään ajattelin nyt illalla taas vähän kokeilla jaksaisiko. Huivia en jaksa nyt tehdä, vaan työn alla on aivotonta neulomista... Tylsää edestakaisneuletta... Sopivaa tähän olotilaan kuitenkin. Uudessa Novitassa oli palatossujen ohje. Aloitinkin sen ohjeen mukaisesti, mutta... kuten moni muukin, teen kuitenkin Käspaikan ohjeen mukaan, niin pääsee paljon vähemmällä.

Muutama paitateksti oli pakko työn puolesta äsken tehdä, kun sen verran jo pysyn tolpillani. Mutta riittää tunti tälle päivälle, ettei rasitu kroppa liikaa. Kun en kerran kunnossakaan vielä ole. Onkin sitten aikas mahtava työrumba, kun tästä kunnolla paranen... Isänpäivä tulossa, niin se näkyy tilauksissa... No, positiivisesti ajatellen; on sitten ensi kuussa varaa maksaa laskujakin.

Kuvattomia neuleita

2009-10-09T16:11:00.002+03:00

Eilen sain valmiiksi ystävän tilaamat sukat ja lapaset harmaasta Nalle Colorista. Oli niin kiire toimittaa nämä eteenpäin, että en huomannut kuvaa napata lainkaan... No, ehkäpä osaatte kuitenkin kuvitella mielessänne miltä näyttää 98 grammaa lankaa jalostettuna ihan tavissukiksi ja -lapasiksi... Lapaset tein kaksinkertaisesta langasta, että tarkenee 2-vuotias vesseli pakkasillakin ulkoilla päiväkodissa.

Muuten tämä viikko onkin sujunut melko tarkkaan uraputkessa (neulomisetkin on ajoitettu siis tosi myöhälle iltaan, ja tällä viikolla nekin olivat töitä). Kiirus on nyt kova, ja silloin on painettava pitkää päivää. Ei auta aamusella notkua kahvikupin ääressä kovin kauaa, vaan on duunit aloitettava, jotta illalla kymmeneltä saa koneet sammuttaa. Ensi viikkokin on työläs, sitten ei taas eteenpäin tiedäkään.

Eilen aloittelin illalla huivia. Kevään Sny-kierroksella sain pariltani ihanaa violettia Alpaca Silk -lankaa, ja se pääsi nyt puikoille. Huivin ohjeena on nyt se, jonka sain viime kuussa nykyiseltä Sny-pariltani. Lanka on saanut kaapissa odotella ihan rauhassa sopivaa mallia, ja nyt se sitten on löytynyt. Väri on minulle rakas, tuo elävästi mieleen vajaa vuosi sitten edesmenneen rakkaan ystäväni. Juuri sen värinen, millainen violetti oli meidän molempien lempivärejä...

Kirpparikierroksella

2009-10-02T09:06:00.005+03:00

Eilen käytiin pitkästä aikaa siipan kanssa kiertelemässä kirppareita... Ihan hyvän "saaliinkin" sain, eikä rahapussikaan hirveästi köyhtynyt. Etsin kyllä Tupperwaren sellaisia "tietynmallisia" kippoja, ja puisia tummia yksivärisiä norsuja, mutta näitä kumpiakaan ei löytynyt. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, ja mitään turhaa ei tullut ostettua.Maalaishiiri ja Kaupunkihiiri ovat pysyneet tytsyn suosikkeina vuodesta toiseen. Joskus sarja tuli telkkaristakin, ja sen jälkeen videoita on lainattu kirjastosta. Muutaman olen kirppareilta ostanut aiemmin. Nyt tuli tytsyn kokoelmaan kolme lisää...

Palmer ja Gerritsen ovat suosikkikirjailijoitani, keräilen noiden kirjailijoiden teoksia. Ja niitäkin olen aina just kirppareilta ostanut, ja pari tuli nyt siis löydettyä ihan edullisesti. Minä kannatan kirjojen kierrätystä.

Luontokirja on lähinnä tytsyä ajatellen ostettu. Hintaa oli vain kaksi euroa, niin tarttui mukaan. Tytsy tykkää tutkia kaikenlaisia eläimiä, ja tuosta niitä löytyy. Kyllähän hän sujuvasti googletteleekin kaikkea, mutta toisaalta noita on kiva tutkia ihan kirjastakin. Ei tarvitse aina istua ruudun ääressä. Ei ne eläimet varmasti ole muuttuneet kovasti, vaikka kirja onkin 80-luvun lopulta. Voi olla että päätyy vielä iltasatukirjaksikin, kun meillä vähän välillä jotain tietokirjaa luetaan iltasatuina ;)

Aatos-pipo tytsylle

2009-09-28T15:35:00.005+03:00

Perjantaina havahduin siihen, että tosiaankin syksy on saapunut. Jonain aamuna se lippis onkin sitten jo liian viileä, ja talvipipot on vielä turhan lämpimiä. Eli tytsy tarvitsee pipon. Toivottavasti väritoivomukset on mahdollista toteuttaa omasta varastosta (tarkoitus kun olisi tuota varastoa vähän saada pienemmäksi, kun perjantaina tuli taas täytettäkin siihen)...

Aikamme keskustelimme tytsyn kanssa, ja selattiin netistä kuvia ja ohjeita (oli muuten tosi kivaa, kun senkin vaiheen voi jo tehdä yhdessä)... Päädyimme Ullaneuleesta löytyvään Aatos-pipoon sen jälkeen, kun olin vakuuttanut tytsylle, että mallin voi ja saa tehdä myös vaaleanpunaisena ja hieman isompana. Meillä kun monestikin puidaan näitä tekijänoikeusasioita ja muita, on vissiin jäänyt korvan taakse... Hih!

Tässä tämä nyt on, odottaa tytsyn saapumista kavereilta kotiin... Sen verran jouduin muokkaamaan alkuperäisestä ohjeesta, että leveyteen tein yhden mallikerran enemmän.Lankana Novitan Luxus Cotton, menekki 56g. 3mm ja 3,5mm pyöröpuikoilla neuloin kavennuksiin saakka, sitten vaihdoin sukkapuikkoihin.

Lisätty klo 17:46: Pipo kelpasi tytsyllekin... Oli oikein onnellinen, ja sain jopa hurjan rutistushalauksenkin kiitokseksi!

Ässäväriset kämmekkäät

2009-09-21T21:04:00.003+03:00

Huh, jo kolmas postaus tänään...

Sain tänään valmiiksi ne tyttären tilaamat Ässäväriset kämmekkäät. Ihan tällaista tylsähköä perusmallia = hyvää telkkarineulomista... Lankana Novitan Nalle mustana ja punaisena (ihan kuin kuvasta sitäkin ei näkisi ilman että mainitsen, hih!), kulutus 28g... Kovin vähän nämä kuluttivat, olisin kuvitellut että lankaa olisi mennyt enemmänkin, kun kokokin sentään on neiti-melkein-8v. Kuva on hieman sumea, miten tuo peruspunainen onkin aina niin mahdottoman vaativa kuvattava...
Kun muksut saadaan sänkyihin, ajattelin aloittaa tuosta Sny:n lähettämästä langasta niitä pitsivartisia kämmekkäitä, joiden ohjekin tuli siis samassa paketissa. Kaapissa huutelevasta langasta voin tehdä sitten vaikka toiset samalla mallilla. Eri näköiset tulee kuitenkin, kun se vanha lankani on ihan yksiväristä. Tässä Sny:ltä saamassani langassa on todella kauniit värit! Itse asiassa jo ajattelin mielessäni että tekisin ohjeessa olevan huivinkin samasta langasta...

SNY lähetti ihanan paketin =)

2009-09-21T13:12:00.006+03:00

Kävin hakemassa laatikosta postit, ja siellä olikin Salainen pehmeä paketti... Ihana yllätys ja piristys heti viikon alkajaisiksi... Paketista löytyi ihan hirveästi kaikkea ihanaa:

Ihanaa bambu-villasukkalankaa (Hjertegarnin) 4 kerää, neulavihko (luulisin että Sny:n itse valmistama; kateellisena katselin todella siististi käsin ommeltuja pistoja, kun itse oon käsinompelussa todellinen tumpelo), pitkät 3mm puikot (kiitos, olinkin vähän jossain vaiheessa tuota 100cm pituutta kaipaillutkin jossain työssä), ihana kortti, ja neuleohje kämmekkäitä ajatellen (luulen että saatan tehdä siitä tuon huivinkin).

Vielä en ole varma teenkö noista langoista sukkien lisäksi jotain muuta vai toisetkin sukat. Olitkohan tarkoittanut sen noihin kämmekkäisiin? Mutta välittömästi mallin nähtyäni kävi niin, että omasta laatikostani alkoi yksi lanka huutelemaan siihen malliin että tahtoo juuri tuollaisiksi kämmekkäiksi...

Niin, olihan paketissa vielä jotain, joka sai minut tooosi hyvälle mielelle!! Forsmannin Anti Stress -teetä... Onkohan jotenkin Sny:ni huomannut, että tuppaan ajoittain stressailemaan aika tavalla ;) Kahvia tulee juotua ihan luvattoman paljon (sen kyllä sitten närästyksenä huomaakin). Mutta silloin kun juon teetä, tykkään just tuollaisista hieman erikoisemmista teelajeista. Tämä Anti Stress osui ihan nappiin!! Taidankin haudutella sitä jo tänään, nautiskellen ja rentoutuen...

Kiitoksia vielä ihanasta paketista, SNY:ni!!

Vauvan pitsisukat

2009-09-21T13:06:00.003+03:00

Nämä valmistuivat viime viikon loppupuolella. Menivät samaan pakettiin aiemmin valmistuneiden sukkien ja lapasten kanssa, ja lauantaina pääsivät jo omistajalleenkin...

Lankana näissäkin Wool Sävy, puikot 2,75mm ja 3mm KnitPicksin sukkikset. Langankulutus huimat 28g.

Syyssupisteluihin nämäkin laskettiin tietenkin mukaan. Tämän hetkinen supistelusaldoni on -58g. Ei mitenkään valtava tulos, mutta olen todella tyytyväinen, että on kuitenkin miinusmerkkinen!

Koko viikonloppu vapaata!

2009-09-18T20:55:00.002+03:00

Iltapäivällä huomasin, että kerrankin on sellainen tilanne, että pystyn pitämään ihan koko viikonlopun vapaata. Siis aivan kokonaan. Ei edes mitään logojen digitointia tai tylsiä paperihommia! Kaikki mitä on nyt tilauksia sisässä, pystyn tekemään niin että aloitan vasta maanantaina. Wau!! Ja kun on vapaata näin paljon, se tarkoittaa monen monta tuntia neulomista... Tykkään! Ihanaa!

Tyttäreltä tulikin heti tilaus... Jo aiemmin on ollutkin hänen kanssaan puhetta, että neulon hänelle kouluaamuja varten uusia kämmekkäitä. Ja nyt tarvitaan kuulemma sellaiset "ässäväriset" kämmekkäät. Raidalliset. Hetken aikaa jouduin miettimään että mitkä kummat, ässäväriset... Sitten hoksasin: tietysti puna-mustaraidalliset. Porin Ässien värithän on just punainen ja musta. Niin, älkää vaan kysykö miksi just sellaiset tarvitaan... Ei meidän perheessä kukaan edes seuraa jääkiekkoa...

Syyssupistukset (siis tämä että pyritään supistamaan lankavarastoa) eivät tästä neidin tilauksesta kärsi lainkaan, sillä molempia värejä Nallea löytyy varastostani. Muutenkin olen onnistuneesti pystynyt olemaan nyt ostamatta lankaa. Ainoat tässä kuussa ostamani olivat 2 kerää Puroa, kun piti tilaustyöhön ostaa. Vauvaneuleetkin valmistuivat ihan kaapin kätköissä olleesta langasta (niistä langoista piti alunperin tulla anopille huivi jo viime jouluksi, mutta jostain syystä loppui silloin aika kesken)... Vauvasetin pitsisukatkin ovat jo valmiit, mutta laitan kuvaa vasta viimeistään maanantaina, sillä kuva on vielä kamerassa. Kuvia en saa kamerasta tähän miehen läppäriin, ja viikonloppuna en välttämättä isoa konetta käynnistä lainkaan.

Vauvaneuleita

2009-09-09T12:16:00.004+03:00

Siitä onkin aikaa, kun olen vauvaneuleita tehnyt. Itse asiassa, silloin kun omat muksut oli vaivaiässä, neuloin tosi vähän, vain parit villasukat (ja esikoiselle villatakin, kuopukselle kyllä aloitin moneen kertaan mutta koskaan ei valmistunut). Voi miksi en jo silloin ollut innostunut neulomisesta... Näitä pikkuriikkisiä kun on tosi kiva tehdä, valmistuvat niin nopeasti...

Yksi ystäväni taannoin siivosi oman pienen koululaisensa vaatekaappia, ja meidän neiti sai pari tosi isoa kassillista vaatteita. Ihan siistejä, osa vielä vähän reilun kokoisiakin. Mitään maksua noista ei huolittu, joten päätin keksiä sitten jotain muuta vastalahjaksi. Tuli mieleeni kysyä, onko ystävä itse tai mummut kovia neulomaan... Ei ollut, joten lupasin tehdä heidän puolivuotiaalleen villasukat ja lapaset.

Ihan perussukat valmistuivat ensimmäisenä:
Lankana Novita Wool Sävy (löytyi kaapista, joten en joutunut ostamaan lankaakaan tätä varten). Kulutus huimat 20g, puikot Knitpicksin sukkikset kokoa 2,75mm.

Pitää tyttövauvallakin vähän olla jotain nättiä (ainakin neuloja nauttii hörsötysten teosta)... Eli tein sitten pitsilapaset (ohje Novitaklubista):
Lankana jälleen Novita Wool Sävy, ja kulutus näissäkin samat 20g. Puikot Knitpicksin 2,75mm ja 3mm.

Ja kun pitsin makuun pääsin, niin puikoilla on tällä hetkellä vielä pitsisukat, pariksi noille lapasille...

Kiva päivä

2009-09-04T19:03:00.003+03:00

Tänään on ollut oikein kiva päivä... Aamupäivällä sain mieluisan vieraankin, neulova ystäväni tuli palauttamaan puikkoja. Teen/kahvin lomassa oli kiva jutella kunnolla pitkästä aikaa. Mikä parasta, tällä neulovalla ystävälläni on aina neulekin mukana :) Itsekin hieman neuloin vauvan sukkaan vartta, vaikka suurimman osan ajasta jouduinkin kyllä tekemään töitä siinä samalla. Mutta mukavaa oli viettää hetki yhteistä aikaa...

Nyt on hetki aikaa istua rauhassa tässä koneella, brodeerauskone on tältä päivältä jo sammutettu. Kohta pitää lähteä vielä ruokakaupassa käymään (piti mennä jo päivällä heti ystävän lähdettyä, mutta sitten tulikin muuta ohjelmaa). Vatsa huutaa armoa, kun on joutunut kestämään tämän päivän vääränlaista maitoa!

Puro-kämmekkäitä

2009-09-03T10:14:00.002+03:00

Pitkästä aikaa olen saanut neulottua jotain valmiiksi! Kahdet puro-kämmekkäät valmistuivat tänä aamuna. Toiset lähtevät eteenpäin, toiset jäävät itselleni. Lankaa näihin meni yhteensä 90g, ja 4mm sukkapuikoilla neuloin. Olisin luullut valmiin ohjeen netistä löytyvät, mutta eipäs löytynyt. Muutaman kerran jouduin silmukkamäärää ja puikkojen vahvuutta kokeilemaan, ja sitten tein ihan omasta päästä. Tällasia perusjuttuja on onneksi helppo ilman ohjettakin tehdä.

Höh ja huuh...

2009-08-26T21:51:00.003+03:00

Neulomossa alkoi Syyskuun Supistukset (tai jotain sinnepäin). Olin jo aiemmin päättänyt tämän syksyn osalta, että lankaa ostan vain Sny-juttuihin ja itelle vain jos on ihan pakko... No se pakko tulikin jo ennen kuin osasin arvata... Ystävä ilmoitti, että tarvitsee Puro-langasta neulotut kämmekkäät, suostunko pienestä maksusta tekemään. No eipä sitä oikein kieltäytyäkään voinut, kun työnäni näitä pikkuneulomuksiakin joskus teen... Ei auttanut muu kuin marssia kauppaan. En huomannut etukäteen etsiä mistään riittääkö yksi kerä, joten varmuudeksi ostin kaksi. Lankasaldoon tuli siis supistuksen sijaan ensimmäiseksi lisäyksiä, höh... Pitääkin sitten yrittää suihkia puikkoja aina kun pystyy, ja vauhdilla, että tulee miinusgrammojakin!

Ja oikeesti, olin kyllä Puroa käynyt ihailemassa, mutta olin ihan aikuisten oikeesti päättänyt etten sitä tähän hätään ostaisi itselleni. Kun noita lankoja kyllä kotonakin on...

Startiitis Acutis täällä vaivaa myös. Viime bloggauksessani olin vaihtamassa puikkoja isompiin (vai olikos se nyt pienempiin). Loppujen lopuksi vaihtui niin puikot, lanka kuin mallikin... Ja kun sekään ei kerralla onnistunut (taas olis pitänyt ottaa eri puikot kuitenkin, ne mitkä oli siinä ekassa sukassa), niin... Allerginen nuha vaivaa siinä määrin (pujo + työssä tuleva lankapöly), että villalangan purkaminen ei nyt innosta... Eli puikot irti, ja kolmas kerä kaapista ulos... Mutta eikös se oo niin, että kolmas kerta toden sanoo... Ja yllättykää... puikoilla on nyt taas eri malli; ei ihan perusmalli mutta ei mitään kovin kimuranttiakaan. Sopivaa neulottavaksi puoliunessa telkkarin ääressä lasten mentyä nukkumaan.

Koolla on väliä

2009-08-22T13:41:00.002+03:00

Luulisi, että ei yhdellä neljäsosamillillä nyt niin kovasti voi väliä olla. Mutta kyllä näyttää olevan.

Olen neulonut muutaman illan sukkia itselleni. Mallina on Waving Lace Socks, Favorite Socks -kirjasta. Kyllähän siinä ohjeessa luki että puikot 2,25mm, mutta kun ne on jossain nyt varattuina (keskeneräisessä sukassa, jonka siivotessa laitoin johonkin varmaan talteen)... KnitPicksin kotelossa oli vapaana 2,5mm puikot ja koska käsialani on yleensä tiukahko, ajattelin niiden kelpaavan. No äsken sovitin sukkaa, joka oli jo jalkaterän puolivälissä saakka, ja varsi on siroon nilkkaani aivan liian löysä. Purkuun menee siis auttamattomasti.

Nyt pitää joko etsiä ne pienemmät puikot, tai helpommalla pääsen kyllä vaihtamalla puikkomerkkiä. Noilla KnipPicksin sukkiksilla rakastan neuloa, mutta käsiala on niillä hieman löysempää kuin yleensä. Eli luulen että tässä kohtaa oikaisen ja vaihdan puikkomerkkiä. Viikonloppuna nyt on luvassa neulomista, kun ei ole mikään hirveä työpaniikki enää päällä. En viitsi nyt kallista neulomisaikaa käyttää yksien puikkojen etsimiseen. Kyllä ne kuitenkin joskus varmasti vastaan tulevat.

Yleistä höpinää asiasta jos toisestakin

2009-08-11T19:25:00.002+03:00

Pari viikkoa on taas vierähtänyt, enkä ole kerinnyt blogia päivittämään... Eipä täällä silti blogin kannalta olennaisia asioita ole oikein tapahtunutkaan...

Neuleita ei ole valmistunut, muuta kuin pari tiskirättiä. Novitan Bambusta tein kaksi, ja toinen on omassa keittiössä, ja toisen annoin kaverille koekäyttöön (josko tekisin hänelle lisääkin ehkä). Hyvin pyyhkii molemmilla ;)

Keskeneräisenä on pitsibolerokin edelleen... Tarkoitus oli, että olisin saanut käyttöön jo viime viikonloppuna sukutapaamisessa. Mutta haaveeksi jäi, vaikka loppuviikolla teinkin oikein urakalla. Toinen haave-etappi olisi ollut tulevana sunnuntaina (keskimmäisen lapsen synttärijuhlat), mutta se pitää nyt unohtaa. Sen verran kova työurakka siunaantui osakseni, että tällä viikolla ei kovasti neulomaan ehdi. Tietty myöhäisillat (eli kun muksut on menneet nukkumaan) on neulonta-aikaa, mutta kovin myöhään yöllä ei voi puikkojen kanssa suihkia. Kostautuu muuten väsyneinä aamuina...

Enää en vikaan öisin tehdä töitä. Toisaalta kiireaikoina pitäisi tehdä, mutta toisaalta nyt taataan riittävä lepo myös yrittäjällekin. Meillä lähti talon toisesta päästä yksiöstä vuokralaiset pois, ja pari iltaa pähkättiin että mitä tehdään. Etsitäänkö taas uudet, ja kädet kyynärpäivä myöden toivotaan että saadaan kelvollinen vuokralainen (aina kun ei ole onnistanut, kokemuksia on myös todella ikävänsorttisia). Vaiko yhdistetään asunnot. Kyllä siinä piti muutamat laskelmat tehdä, kun tämä mun firma nyt ei mikään kultakaivos ole vielä. Vaakakupissa oli monen monta asiaa. Perhekin kun tarvitsee sitä tilaa (alkaa nuo murkut kaipaamaan ihan oikeesti omaa tilaa), ja yläkerran remppa vielä vielä paljon aikaa ja rahaa ennen valmistumistaan. Lopputulos oli se, että kuistin väliseinä purettiin pois, ja nyt mulla on uudet tosi tilavat työtilat, esikoinen sai ihan oman huoneen, keskimmäinen ja kuopuskaan eivät enää joudu huonetta jakamaan keskenään. Ja mikä melkein parasta, mekin saadaan ikioma makuuhuone (jo tuossa olkkarissa tuli muutama vuosi nukuttuakin). Tyytyväisiä ollaan, vaikkakin nyt sitten pitää hieman tarkemmin kaupassa katsoa mitä ostaa. Eikä ihan joka turhuuteen voi laittaa rahojaan. Mutta ei tässä millään ihan tiukkislinjalla sentään joudu olemaan, säästetään siinä missä voidaan.

Viikonloppuna vähän mittailin laitteiden "turhaa" sähkönkulutusta. Ja totesin että pelkästään sillä, että minä pidän tulostimia (skanneri sekä lasertulostin) päällä vain kun niitä käytän, säästyy sähkölaskussa melkein 100€ vuodessa. Ja kun brodeerauskonettakin sammuttelen pidemmän tauon ajaksi, niin saman verran tulee lisää säästöä...

Että tällainen sillisalaattibloggaus tällä kertaa...

Niin, aika jänskää, että tänään tuli sähköpostiin SNY-kierroksen parin tiedot... Kohta sekin taas alkaa :)

Tiskirättimietintää

2009-07-25T15:38:00.003+03:00

Arkiset asiat siis hautuvat pääkopassa... Citymarketista tarttui mukaan eilen 6 kerää Novitan Luxus Wavea, kun maksoivat vain euron per kerä. Tuossa langassa on pellavaa, niin ajatuksena oli neuloa tiskirättejä. Nyt tänään aloin kuitenkin miettimään, että onkohan kuitenkin liian muovista lankaa kyseiseen tarkoitukseen. Materiaalien suhde kun on viskoosi 81% ja pellavaa vain 19%. Toisaalta silti viskoosi on ominaisuuksiltaan kosteutta imevää, ja jopa valmistettu puuselluloosasta, mikä oli minulle aivan uusi tieto (oikeasti luulin että se on ihan muovituote).

Tuosta langasta valmistettujen tiskirättien ekologisuudesta en materiaalin osalta oli silti mitenkään varma; tuskin lanka on kovin ympäristöä säästellen valmistettu värjäyksineen ja muineen. Mutta ainakin rätit olisivat pestäviä (toivottavasti myös kestäviä).

Jos joku on tuosta langasta tiskirättejä tehnyt, tai muuten on tietoa toimiiko vaiko ei, niin kommentoida saa... Mielelläni otan vinkkejä vastaan. Bambua tai puuvillaahan noihin yleensä taidetaan käyttää...

Mullakin on nyt kesäkassi

2009-07-22T11:33:00.004+03:00

Tuolla Novitaklubissa on ollut sellainen ylläreiden lähettämisjuttu... Itse olen yhden paketin lähettänyt, ja yhden sovitun paketin sainkin tässä aikaisemmin. Enkä olisi ajatellut, että mulle kukaan enempää mitään lähettäisikään. Mutta... kun äsken hain postit laatikosta, siellä olikin yllätys!

Tällaisen ihanan virkatun kesäkassin löysin kirjekuoresta... Kiitoksia Mummalle oikein paljon! Itse olen joskus virkattua kassia pariinkin otteeseen aloittanut, ja todennut että virkkuukoukku ja minä emme oikein ymmärrä toisiamme... Niinpä olinkin tosi iloinen tästä kassista. Käyttöön tulee aivan varmasti! Kuvaa varten laitoin kassin täytteeksi nyt tekeillä olevan neuletyöni. Ja luulenpa, että kassissa saattaa neuletyö kulkea mukana myöhemminkin. Kiitoksia vielä oikein paljon :)

Neule, joka tällä hetkellä (muiden lisäksi) on nyt tekeillä, on valkoinen pitsinen bolero kesän Novitasta. Lankana Tennessee. Eka kerta kun Tennesseestä teen mitään sukkia isompaa, ja on ihan kiva lanka neuloa. Tarkoitus olisi saada tuo bolero valmiiksi elokuun toisena viikonloppuna olevaan sukutapaamiseen. Mutta jos ei siksi ehdi valmistua, niin käyttöä varmaan löytyy myöhemminkin. Ja juhliin on kyllä toinen varasuunnitelmakin siltä varalta. Näistä minun ehtimisistä kun ei ikinä tiedä etukäteen, riippuvat niin kovasti työtilanteesta. Ja kuunvaihteessa kiirusta lisää vielä muuttohommelitkin (saan uudet työtilat talon toisesta päästä, ja samalla sitten muutetaan lasten huoneitakin, ja mekin saadaan muutaman vuoden tauon jälkeen oma makuuhuone, mistä olen tooosi onnellinen).

Annetaan polkupyörän turvaistuin

2009-07-15T10:02:00.002+03:00

Oliskohan jolla kulla tarvetta polkupyörän turvaistuimelle. Ei ole ihan viimeistä huutoa, ikää on ainakin 10 vuotta, varmasti ylikin. Sellainen oranssi perusmalli, nelipistevöillä varustettu. Naarmuja löytyy, pesen kyllä ennen luovutusta. Vaikka kakkosistuimeksi mökille tai mummulaan. Vaikka tuo siis ei ole uusi ja sporttinen, niin tukeva ja turvallinen on kyllä!

Saa noutaa pois, lähettämään ei ala mielelläni kun postikulut tulee sen verran isoiksi kuitenkin. Mutta ilmaiseksi saa hakea, Porissa voin tuodakin jos on tarvetta kuljetukselle. Eli istuin siis majailee nyt Porin Käppärässä.

Jos kiinnostusta löytyy, laita kommenttia tai sitten sähköpostia merja.hellman@helmeriina.net

Kuvaa ei juuri nyt ole, mutta tarvittaessa sellainen järjestyy.

Talossa työrauha

2009-07-06T11:57:00.003+03:00

Kuopus lähti mummulaan, ja palautetaan vasta huomenna illemmalla. Kolme serkkuaan meni sinne myös, joten meidän neiti pääsi mukaan kaveriksi. Pari päivää on talossa siis työrauha, joten aion uppoutua töiden pariin. Huojentavaa kun ei tarvitse koko ajan huolehtia lasta samalla kun tekee töitä. Helpollahan tuon ekaluokkalaisen kanssa jo pääsee, eikä tälleen kesälomalla paljoa välillä edes näe. Tyttö kun viilettää kavereilla ja leikkipuistoissa, ja viime viikolla meni kahtena päivänä mukilaankin. Mutta kyllä siinä silti koko ajan on sellainen huolehtiminen, pitää olla jatkuvasti skarppina ja valmiustilassa. Käytettävissä.

Jos ei olisi juuri työkiireitä, niin olisin nämä päivät ravannut alennusmyynneissä etsimässä elokuussa oleviin sukujuhliin vaatetusta, tai vain istunut terassilla neulomassa (kovasti on kesän myötä alkanut taas neulotuttamaan). Mutta asiat tärkeysjärjestyksessä...

Mansikkamaalla näyttää jo näin lupaavalta =)

Opeteltu on

2009-07-01T21:57:00.004+03:00

Töiden lomassa olen tänään opetellut näitä Bloggerin saloja. Tuntuu ihan käyttökelpoiselta alustalta. Blogin perusmuokkaaminenkin sujuu ihan helposti.

Olen ilolla huomannut, että tuttuja nimiä on tuonne kommenttilaatikkoon tullut, ja kävijälaskurikin on raksuttanut helteestä huolimatta. Kivaa että vanhat tutut löytävät tiensä tänne! Itsekin olen nyt illalla käynyt lukemassa blogeja pitkästä aikaa ihan ajan kanssa. Jotenkin koko blogimaailma jäi talvella ja keväällä kovin vähiin, ei vaan jaksanut. Uutta intoa löytyy taas tauon jälkeen.

Käsitöitäkin olen kesän mittaan alkanut tehdä ihan siksi että on niin kivaa ja rentouttavaa... Puoli vuotta tässä menikin niin, että neuloin varmaan siksi, että oli käsillä jotain tekemistä. Tyhjänpanttina ei osannut olla, vaan oli pakko saada näprätä jotain. Valmista vaan tuli kovin vähänlaisesti; pakolliset lapaset lapselle ja jotain pientä (muutama pariton sukka, puolikas Vihervaara takkiversiona, ja todella monta aloitusta ja purkua). Ei jaksanut keskittyä.

Tällä hetkellä on "aktiivisena" kolme neuletta. Samoksesta valmistuu (huom. sanamuoto: valmistuu, ei esimerksi on tekeillä tai aloitettu!) villatakki, josta puuttuu enää toisen hihan kiinnitys ja napit. Lidlin puuvillalangasta on saumoja vailla pusero, joka toivottavasti asettuu kastelun jälkeen kuosiinsa. Ja Tofutsies-langasta on kesäsukat tulossa itselle. Nyt on kovin vähän vaan aikaa neuloa, työkiireet painaa. Illalla taas ei kauaa jaksa tuossa neuloa, mieluummin menee sänkyyn maaten isännän viekkuun hetkeksi katsomaan elokuvaa. Unikin tulee taas ajallaan...

Jottei ihan tylsäksi kuvattomaksi tarinoinniksi mene tämä blogi heti alussaan, laitan vielä kuvan kesän ensimmäisestä valmistuneesta neuleesta. Facebookissa tämä jo tulikin esiteltyä aiemmin. Lankana tässä on Gjestalin Napoli Exclusive, jota kului arviolta 250g. Keinokuituhöttölankaa, mutta ihmeen mukava käytössä. Ei edes hiosta. Novitasta, olisko ollut viime kesän numero... tein suoraa Palman ohjeella. Oli kuulkaa mieltä ylentävää tehdä S-koon ohjeella!

Tuo edessä oleva nauha pitää vielä jossain vaiheessa vaihtaa. Mutta ei ollut juuri nyt mustaa tai topinväristä puuvillalankaa, joten luonnonvalkoinen sai kelvata väliaikaisesti (tai jopa lopullisesti, jos ei muuta löydy).

Uusi blogi

2009-07-01T12:49:00.004+03:00

On tullut aika siirtyä eteenpäin. Vanha blogini säilyy paikallaan, mutta jatkossa kirjoittelen tänne. Käsityöt varmasti tulevat olemaan täälläkin se vahva osa, koska ovat elämässänikin hyvin merkittävässä osassa. Toki mukaan mahtuu muutakin arkista asiaa.

Tervetuloa uuteen blogiini, sekä vanhat että uudet tuttavuudet!

Ja jos haluat lukea vanhempia juttuja minusta ja käsitöistäni, ne löytyvät tuolta vanhasta blogistani.

Meemun elämää

Keloraitaa

Söpöstelysukat

Valokuvaukselle oma blogi

Valokuvatorstai: Lupaus

Siililapaset / Olen oppinut Looppaamaan

Vuosi on taas vaihtunut

Jotain neulottukin

Välipäivinä koruiltua

Kiirusta pitää joulun edellä

Vieläkin pipoja

Pipottaa edelleen

Vuoden ensimmäinen neulomus

Pipottaa

Lisää harrastevaltauksia

Samat helmet, omat korut...

Howliittia ja kultahiekkaa

Viikonloppuna koruiltua

Kuparipohdintaa

Korublogin tekstit siirretty tänne

Täällä ollaan, vaikka harvemmin näkyy

Ensimmäinen kieputukseni

Lahjakoru

Kesäkoruja puuhelmistä

Mietintää

Kuparikokeilua

Uusia koruja pitkästä aikaa

Tilaustyönä tehty kaulakoru ystävälle

ÄHH 10-17

Punaista Akaattia - ÄHH 9

Kovin on pikkuista - ÄHH 4

Pinkkiä ja mustaa - ÄHH 3

Mustaa ja valkoista... ÄHH 1 & 2

Sunnuntain saldoa

Kaulakoruja viikonlopun ratoksi

Viikonlopun koruiluja

Tänään turkoosia

Tilauskorut

Violetti kaulakoru

Maailmalle matkanneita

Helmiä ja kimallusta

Vielä yhdet lempparikoruni

Pinkkiä piristystä kaamokseen

Helmiä ja kimallusta

Joulukuun Sny-paketti uudelleen

Pikapostaus

SNY on taas muistanut minua

Jospa maailma vähän kirkastuisi

Raitasukat taas

SNY lähetti postia :)

Pikaisesti

Pitkästä aikaa valmista

Ihana SNY-yllätys

Lapin leskenä

Valmis Bling-blinghuivi

Bling-blingiä ja parempaa oloa

Toipilaana

SNY alkaa taas syksyllä

Pikkuhiljaa edistyy

Täällä ollaan

Teddylapaset 8-vuotiaalle; ohje

Vuodenvaihteessa valmistuneita

SNY-paketti tuli jo ennen joulua...

SNY-postia

Monta rautaa tulessa

Sny:n paketti on tullut perille

Jenkkiahma etsii uutta kotia

Noin vuoden ikäinen, kokonaiskorkeus on 115cm (plus jalat pari senttiä, en tiedä irtoaako ne). pakastinosan tilavuus 48 litraa, jääkaapin tilavuus 132 litraa. leveys 55cm.Hintapyyntö 100€.

Täällä sairastetaan

Kuvattomia neuleita

Kirpparikierroksella

Aatos-pipo tytsylle

Ässäväriset kämmekkäät

SNY lähetti ihanan paketin =)

Vauvan pitsisukat

Koko viikonloppu vapaata!

Vauvaneuleita

Kiva päivä

Puro-kämmekkäitä

Höh ja huuh...

Noin vuoden ikäinen, kokonaiskorkeus on 115cm (plus jalat pari senttiä, en tiedä irtoaako ne). pakastinosan tilavuus 48 litraa, jääkaapin tilavuus 132 litraa. leveys 55cm.

Hintapyyntö 100€.